keskiviikko 13. elokuuta 2014

You don't wanna see my darkside ~ 9


Täällä me taas olimme. Samassa suuressa kuulustelu salissa, tällä kertaa mukanamme vain tekijä, silminnäkijä ja syyttäjä.

"Herra Styles, kerropa vähän tästä nyrkkeily taustastasi" sama vanha tuomari aloitti tekohymy huulillaan. Ei hän edes yrittänyt hymyillä.
"Oh.. Olen nyrkkeillyt pienestä pitäen, ja siitä tuli vähän niin kuin pakkomielle. Oli pakko päästä treenaamaan aina joka ilta. Mut nyt tänä vuonna se on jääny jo vähän taakse. Se ei oo enää mulle ees tärkeetä" Harry kertoi katsoen tuomariin. Cathy istui kädet puuskassa oikealla puolellani, muutama penkki välissä, ja Harry vasemmalla puolellani, hieman lähempänä.
"Ja myönnät siis, että olet tappanut nämä miehet, Nash ja Wyatt Carlsonin?" tuomari kysyi. Silmäni suurenivat ja nojauduin tuolilla eteen päin.
"Kyllä, tuomari" Harry sanoi ja odotin hänen vilkaisevan minuun, mutta mitään ei tapahtunut.
"Mutta sehän on jo loppuun käsitelty juttu, vai mitä?" johtaja jatkoi ja paransi silmälasiensa asentoa.
"Näin on. Maksoin velkani pois edellis vuonna" Kiharapää kertoi. Tuomari kirjoitti jotain muistiin.
"Anteeksi, yksi kysymys" sanoin nousten seisomaan. Tuomari katsoi minua lasiensa alta. "Miksei mulle kerrottu tällasesta? Ja millon tää on tapahtunu?" Kysyin kipakasti.
"Amy..." Harry kuiskasi varoittavasti, ja muistin, että minun kannatti varoa, mitä suustani päästän.
"Tapasimme herra Stylesin kanssa aamulla, ja hän kertoi kaiken. Ilmeisesti et vain tiennyt tästä. Mutta tämä ei laisinkaan liity tähän. Nyt keskustelemme Trevor Redingtonin murhasta, Carlsonin veljekset ovat mennyttä kamaa. Neiti Casey, kertoisitko, mitä mieltä olet neiti Belmontin syytöksestä?" En edes harkinnut katsovani Cathyyn. Kuuntelin vain hänen puhettaan. Mutta sitä puhetta ei ikinä tullut.
"Neiti Casey?" johtaja toisti. Cathy pysyi hiiren hiljaa. Sitten hän nousi seisomaan, vaikkei vieläkään puhunnut.
"C'mon! Täytyyhän syyttäjän nyt jotain sanoa!" kivahdin nousten seisomaan. Kohtasin Cathyn pelokkaan katseen, ja tyttö aukoi suutaan.
"E-en tiedä... En ole syyttäjä!" Tyttö parahti. Katsoin tuomariin.
"Ei hän ole syyttäjä, neiti Belmont" tuomari kertoi.
"Mitäh?!" huudahdin sali raikuen. "Kuka sitten on syyttäjä?! Kuka paskiainen ilmoitti poliiseille?!" huusin, kun samassa ovi aukeni.
"Minä ilmoitin. Ja kutsu vain Chaz Fischer" tumma mies sanoi ovelta vinkaten minulle ja asteli sitten istumaan Harryn viereen.

"Olen pahoillani, että myöhästyin. Nyt voidaan jatkaa" mies, niin sanottu Chaz, sanoi irvistäen.
"Missä olit?" Harry ihmetteli. Vaikka nimi kuulosti tutulta, en tuntenut miestä.
"Oli toinen kokous" mies supisi.
"Herra Fischer, te olette syyttäjä, eikö niin? Täällä oli pieniä epäselvyyksiä syyttäjästä" Tuomari naurahti jäykkänä. Minä olin vähän pihalla.
"Hetkonen nyt. Voisiko joku hieman valaista, mitä täällä tapahtuu?" Kuulutin saliin seisoen. Tuomari katsoi jokaista vuoron perään.
"Neiti Belmont istu alas" tuomari kehotti, ja tein työtä käskettyäni. "Maanantai illalla meille soitettiin, että Trevor Redington on kuollut London eyellä. Herra Fischer kertoi, että Amy Belmont oli tämän kuolin tapauksen takana. Fischer nosti murhasyytteen ystävänsä kuolemasta. Haimme sinut kotoasi poliisiasemalle, kuten varmasti muistatkin" tuomari puhui.
"Sitten?"
"Seuraavina päivinä tutkimme asiaa, ja eilen meillä oli ensimmainen, epävirallinen syytöstilaisuus. Tämä on toinen, ja virallinen sellainen. Vielä kerran: Amy Belmont, te olette vakavassa syytteessä Trevor Redingtonin murhasta, joka tapahtui London eyellä, maanantai illalla" mies lopetti ja tuijotti minua silmiin. Nyt vasta tajusin tilanteen vakavuuden. Minua tosissaan syytettiin miehen murhasta, enkä välttämättä pääsisi tästä kuin koira veräjästä. Laskeuduin yhä syvemmälle tuoliini ja laskin käteni suuni eteen. Sitten katsoi Harryä. Hän istui vakavana vieressäni mitään sanomaton ilme kasvoillaan. Käänsin pääni entiseen ystävääni. Tyttö vilkuili minua surun peittämillä silmillään. Sitten katsoin tuomariin ja nousin seisomaan tärisevillä jaloillani.
"Voin joutua vankilaan, vai mitä? Tai maksamaan tästä koko loppuikäni, tuomari?" totesin pää pystyssä, enkä näyttänyt merkkiäkään luovuttamisesta. Mies edessä nyökkäsi hiljaa.

Palasin mielessäni taakse päin ajassa. Harryn tullessa hakemaan, jonossa tapahtumapaikalla, Harryn levottomuus, vieraat miehet, Harryn nousu vaunusta korkealla ilmassa, miesten ase, minun hyppääminen mukaan leikkii, ja loppu tilanne. Jokin ei täsmää. Tästä puuttuu jokin palanen...

Sitten se iskeytyi tajuntaani, kuin salama metsän korkeampaan puuhun. Nousin taas seisomaan ja avasin suuni.
"Herra tuomari, Harry, Cathy ja Chaz. Tehän sanoitte, että olitte jo tutkineet koko asian läpikotaisin?" kysyin katsoen tuomariin, joka nyökkäsi epävarmasti.
"Mutta jos palaammekin ajassa taakse päin. Sinne, mistä kaikki alkoi. Kun Harry vei minut tapahtumapaikalle, London eyehin. Hän vilkuili hätääntyneesti ympärilleen koko ajan. Kun nousimme vaunuun, nuorukainen jäykistyi yhtäkkiä ja kuiskasi minulle tämän olevan hätätilanne. Sitten hän potkaisi oven auki ja hyppäsi ulos vaunusta. Saman tekivät kaksi muuta miestä, Trevor Redington ja Chaz Fischer. Heillä oli ase kädessään" kerroin kulmat koholla ja tuomari näytti mietteliäältä. Huomasin Chazin kiristyvän ja Harryn nostavan katsettaan minuun. Hän oli tajunnut asian, vaikka se niin monimutkainen olikin.
"Miksi heillä oli ase? Koska he yrittivät tappaa Harryn. Ja minä menin sotkeutumaan heidän kolmen asioihin. On totta, että potkin Trevorin alas, mutta myös Chaz oli jo pudonnut alas ennemmin. Miten on mahdollista, että Chaz, joka putosi viisikymmentämetriä korkeammalta, ei kuollut, ja istuu nyt tuossa, mutta Trevor, joka putosi vain noin kymmenestä metristä kuoli pudotukseen?" Tiesin kyllä, että oli hyvinkin mahdollista Chazin pudonneen vaikka vain pari metriä, ja mahdollisesti Trevor pudonnut pää edellä asvalttiin. "Mutta se olennaisin kysymys: Mistä miehet olivat niin kostonhimoisia Harrylle, että ajattelivat tappaa pojan keskellä kaupunkia? Miksi he halusivat kuoleman hänelle?"

Salissa oli yhtäkkiä kuoleman hiljaista.

*****
Jännää... XD
Joo nyt oon alkanut kirjottaa yhä laiskemmin, jotenki must tuntuu, et tää ei tuu ikinä loppumaan :D
Mut laittakaa kommenttii, mitä piditte? <3<3

6 kommenttia:

Kiitos kommentista! Ne saa mut aina hymyilemään :)