Life is complicated 3

Seuraavana aamuna kaikki oli paremmin ja huonommin. Hyvää oli se, että Jamie oli lähtenyt pois, mutta huonoa se, että minulla oli 39 astetta kuumetta. Ilmoitin Zaynille, etten pääsekään kahvilaan. Hän vastasi: "Okei, no pikaista paranemista :) x Z" hymyilin ja laitoin kännykkäni pöydälle. Nukahdin uudestaan, vaikka kello olikin jo yksitoista. 

   Heräsin seuraavan kerran yhdeltä. Menin keittiöön ja laitoin itselleni teetä. Se auttaisi kurkkukipuun. Kuume oli jo hieman laskenut, muttei vielä läheskään kokonaan. Hääräsin keittiössä lämmin viltti ympärilläni. Join teetä keittiön pöydän ääressä katsellen samalla ikkunasta ulos. Kun sain joutua teeni, vein kupin tiskikoneeseen. Lähdin viltti perässä laahanneet olohuoneeseen päin. Laitoin jonkin leffan päälle ja katselin sitä muutaman tunnin. 

   Elokuvan jälkeen minulla oli nälkä. Menin taas keittiöön ja lämmitin itselleni pasteijan. Sen syötyäni menin omaan huoneeseeni. Luin samaa kirjaa kuten aikaisemminkin. Nukahdin kuitenkin kesken lukemiseni. Kipeenä väsyttää aina paljon.

Kahden päivän kuluttua:

Olin jo tervehtynyt. Olin matkalla kahvilaan, jonne sovin tapaamisen Zaynin kanssa kaksi päivää sitten. Se vähän myöhästyi, mutta nyt sovimme uudestaan saman ajan ja paikan. Kello oli vähän vaille yksi. Saavuin kahvilan eteen ja näin Zaynin kävelevän toisesta suunnasta luokseni. Odottelin häntä oven edessä ja menimme yhdessä sisälle. Tilasimme kaakaot kermavaahdolla ja vaahtokarkeilla. Istuimme nurkka pöytään.

"Onko nyt kivaa asua yksin?" Zayn kysyi.

"Joo paljon mukavampaa" vastasin ja hörppäsin kaakaostani. "On se kyllä välillä vähän yksinäistä" jatkoin.

"Niin" Zayn sanoi. "Kannattaa hankkia poikaystävä" hän sanoi hieman virnistäen. "Joka on sun seuranas"  

"Onks sul poikaystävä vai?" Kysyin.

"Ei, mut on mulla tyttöystävä" Zayn naurahti. Nauroin itsekin huomattuani kömmähdykseni.

"Tai en oikeastaan tiedä kuinka kauan enää" Zayn jatkoi hieman hiljempaa. 

"Miten nii? Tai ei sun oo pakko mulle kertoo, jos et haluu..." Sanoin.

"Ei me vaan enää oikeen tulla toimeen ja riidellään vaan koko ajan" Zayn sanoi. 

"Harmi" sanoin ja yritin lohduttaa häntä.

"Voidaan me jostain muustakin puhua" Zayn naurahti. Joimme kaakaoitamme ja juttelimme välillä jostain tavallisista asioista. Zayn vaikutti alussa aika ujolta, mutta sisältä hän on tosi mukava ja hauskan tuntuinenkin. 

    "Nähään taas huomenna?" Sanoin ja kysyin samaan aikaan. Olimme jo lähdössä kahvilasta. Zaynillä oli jotain menoa.

"Öm mä en tiiä ehdinkö, koska mun vanhemmat tulee kylään, mutta soitellaan" Zayn sanoi.

"Joo, moikka!" Huikkasin vielä.

"Moikka" Zayn huusi ja vilkutimme. Lähdin kävelemään puistoon päin. Kaivoin taskustani kuulokkeet ja laitoin ne korvilleni. Kävelin reipasta vauhtia puiden reunustamaa katua pitkin. Kun huomasin tulleeni samalle suihkulähteelle, kuin muutama päivä sitten, käännyin nopeasti pois päin. Kävelin reippaasti kotiin, sillä alkoi jo hämärtää. Saavuin koti ovelleni ja kaivoin taskustani avainta. Löysin avaimeni. Juuri kun olin saamassa niitä lukkoon, ne tipahtivat rappusten raosta rappusten alle. Voi hyvä minä! Yritin epätoivoisesti saada niitä kädelläni. Mutta se oli liian paksu. En saisi niitä tuolta nyt millään. Ovi oli tietenkin lukossa ja oli jo melkein pimeää. Talomme tai nyt minun taloni oli hieman syrjäisemmässä kuin muiden, enkä pitänyt pimeästä. Olin yksin pimeässä ulkoilmassa. Selässäni meni kylmät väreet. Mietin mistä saisin jonkin pitkän kepin, mutten uskaltanut lähteä puistosta etsimään. Huokaisin ja nojasin talon seinään. Kylmä viima tuulahti ohitseni. Liu'uin seinää vasten istumaan oven viereen ja laitoin kaulahuiviani tiukemmin ympärilleni. Samassa kännykkäni soi taskussa. 

"Moi" vastasin katsomatta soittajaa.

"No terve Jess!" tutun kuuloinen ääni sanoi. Vilkaisin numeroa ja tunnistin sen vanhan ystäväni Harryn numeroksi. Olimme tunteneet päiväkodista asti. 

"Ai Harry!" Huudahdin. Harry naurahti toisessa päässä.

"Mitä sulle kuuluu?" Harry jatkoi. 

"Hyvää ja huonoa" sanoin.

"No hyvät ensin" Harry sanoi.

"Jamie muutti pois" sanoin hymyillen. "Mutta muuten on mennyt huonosti ja istun nytkin täällä ulkona ilman avaimiani" huokaisin.

"Mitä sä olet tehnyt?" Harry ihmetteli.

"Tiputin avaimet tonne rappusten alle, enkä saa niitä pois sieltä. En saa ovea auki, eikä minulla ole muita avaimia. Lisäksi täällä ulkona on kylmä ja pimeä" sekä pelottavaa lisäsin mielessäni. 

"Voi sua Jess..." Harry huokaisi hieman naurahtaen. "Mut voin tulla auttaa sua saamaan ne sieltä jos haluut" hän ehdotti.

"Mielelläni joo" sanoin. 

"Okei, oon siellä kohta" Harry sanoi.

"Nähää sit, moi" sanoin ja lopetin puhelun. Noin viiden minuutin kuluttua Harry kaarsi autollaan pihalleni.

"Superman on saapunut!" Hän huudahti tullessaan ulos autosta. Hän se aina jaksaa aina keksiä noita vitsejään...

"No hyvää iltaa vaan" sanoin ja nousin ylös. Harry avasi takaluukkunsa ja kysyi:

"Onks ne avaimet rautaa?" 

"En mä tiiä, kai" sanoin ja menin hänen luokseen. Harry kaivoi jotkut magneetit kopasta ja virnisti. 

"Näillä hommat hoituu" hän sanoi. Harry oli yksinkertaisesti niin tyhmä. Naurahdin hänelle ja näytin missä avaimet olivat. Harry pujotti magneetit raosta rappusten alle. Hän taiteili kieli ulkona magneettien kanssa avaimet ylös. Harry hymyili voitokkaasti ja ojensi avaimet minulle. Nyt avasin oven varovasti. 

"Kiitti" sanoin. "Haluutko tulla sisälle?" Kysyin. Harryllä ei ollut mitään sitä vastaan, joten hän tuli perässäni ihanan lämpimään asuntooni. Tein meille teetä lämmikkeeksi. Itselläni ainakin oli kylmä, sillä olin ollut ulkona melkein tunnin yhteensä. Harry istui tuolissa ja höpisi kaikkea hampurilaista farkkuihin ja huonekaluista tyttöihin. 

"Vai sitä ollaan taas tyttöjen kimpussa?" Kiusasin häntä. "Voi mä säälin niitä..." Huokaisin. 

"Pidä suusi kiinni" Harry naurahti. "Kuka poika sulla on kiikarissa?" Hän puolestaan kysyi minulta virnuillen. 

"Ei ketään" sanoin ja kaadoin molemmille teetä.

"Ettei olis ketään tummatukkainen?" Harry jatkoi virnistystään. Zayn vai? Miten Harry tiesi hänet?

"Ei meillä mitään sellasta oo" sanoin. "Mistä sä Zaynin tunnet?" Jatkoin.

"En mä sitä tunne, näin teidät vaan kahvilassa tänään" Harry sanoi virnistäen. Harry meinasi sanoa jotain, mutta katsoin häntä niin, että toivoin hänen pitävän suunsa kiinni. 

"Voin olla väärässä, mutta minusta teillä oli rakkautta ilmassa" Harry runoili romanttisesti. Katsoin häntä ilmeellä oletko-tärähtänyt? Harry naurahti.

"Sitä paitsi Zaynillä on tyttöystävä jo" sanoin ja voitin sanasodan. Joimme teemme loppuun ja juttelimme hetken, ennen kuin minua alkoi väsyttämään. Haukottelin koko ajan ja Harry nauroi.

"Kannattaisko sun mennä nukkumaan jo, kello on kyl vasta yksitoista" Harry sanoi.

"Vasta yksitoista?" Ihmettelin. "Mihin aikaan sä oikein meet nukkumaan?" Kysyin.

"Kahdeltatoista" hän virnisti. Huokaisin. 

"Haluuks jäädä tänne yöks?" Kysyin. Harryllä olisi pitänyt ajaa vielä kotiinkin. Hän ei asunut nimittäin ihan kävely matkan päässä.

"Jos sulle sopii" hän sanoi ja asettui sohvalle. Menin suihkuun ja sillä aikaa Harry oli riisunut paitansa ja housunsa ja laittanut Jamien vanhat housut. Hän oli hakenut itselleen peitonkin. Harry oli täällä kuin kotonaan. 

"Hienoa oma-aloitteisuutta" naurahdin. Toivotimme hyvät yöt ja lähdin omaan huoneeseeni nukkumaan. 

------

Jeah... 

-Maija