The sun will be rising back home ~ 9

Yöllä makasin valveilla monta tuntia. En vain saanut nukuttua. Mietin Niallia, Garryä, Ollieta ja kaikkea. Ja kaiken kukkuraksi olin paahtua kuumuuteen peittoni alla. Nousin istumaan sängylle. Huokaisin hieman ja lähdin sitten hiipien alakertaan. Hipsuttelin keittiöön ja otin vettä lasiin. Kulautin sen kurkustani alas, kun kuulin ulkoata ääniä. Ihan kuin joku kävelisi siellä. Menin hiljaa eteiseen ja kurkistin ikkunasta ulos. Joku tumma pukeinen hiippaili pihalla ja katosi kulman taakse. Uteliaisuuteni heräsi ja avasin oven narahtaen. Jähmetyin hetkeksi paikoilleni. Kuulostelin korva tarkkana, oli aivan hiljaista. Vain tuuli suhisi puissa. Hiivin hiljaa eteen päin. Tulin kulmalle ja kuulin pientä rapinaa. Toisaalta se voisi olla vaikka jokin eläin, mutta halusin tietää, kuka se mies oli. Kurkistin varovasti kulman takaa. Ei mitään. Tuuli vain yltyi. Yhtäkkiä joka löi minua selkään jollain kovalla ja syöksyin maahan. Vaikeroin hiljaa, mutta yritin nousta ylös. Tumma hahmo hyppäsi kuitenkin päälleni ja tuntui kuin henki olisi karannut keuhkoistani. Yritin lyödä hahmoa pois päältäni, mutta hänellä oli toiset aikeet. Pystyin huomaamaan miehen kasvot hupun alta. Hän koitti sitoa käsiäni. Huusin apua, mutta suuni tukittiin kovakouraisesti. Purin miestä käteen, mutta sain vain nyrkin vatsaani. Menin automaattisesti pieneen kippuraan ja yritin saada henkeni kulkemaan. Samassa mies sai käteni sidottua kivuliaasti selkäni taakse. Rimpuilin kiukkuissani. Käännyin ympäri, jotta näkisin miehen kasvot. Henkeni jäi kurkkuun, kun huomasin Garryn.
"Mitä hittoa!?" kivahdin ja potkin epätoivoisesti maata.
"Sä tiedät liian paljon" Garry sanoi matalalla karhealla äänellään. Kylmän viileästi hän nauroi rimpuilulleni, ennen kuin sanoi tuimasti:
"Hyvät yöt". Vain vilahdus, ja maailma katosi silmistäni.

~~~
So sorryy!! Tuli hirveen lyhyt :\ varotan jo nyt, etten muutamaan päivään ehkä jatka... :))