Because of you 7

Kello näytti jo kymmentä. Olimme katselleet elokuvaa ja syöneet ja tehneet kaikkea outoa, kuten kutitelleet toisiamme (Louis minua, sillä en voinut hänelle mitään) ja irvistelleet toisillemme. Nyt makasin Louisin sängyllä ja odottelin, kun Louis tulisi suihkusta. Makasin kädet niskani takana, selälläni ja mietin kaikenlaista. Esimerkiksi, miksi Louis ihastui juuri minuun, vaikka suurinpiirtein koko maailma tunsi hänet, mitä kaikki muut sanoisivat suhteestamme ja milloin se kyseinen henkilö nyt tulee sieltä suihkusta. Olin niin ajatuksissani, etten huomannut hänen tuloaan ja havahduin vasta, kun joku rojahti viereeni makaamaan. Hänen kätensä kiemurteli ympärilleni ja pussasi poskeani. käänsin pääni hänen suuntaan. 

"Mikä kesti?" naurahdin. 

"Mitä ajattelit noin kovasti?" Louis kysyi, eikä vastannut kysymykseeni.

"En mitää erikoista, sinua" sanoin ja painoin huuleni hänen huulilleen. Suutelimme pitkään ja Louisin kädet liikkuivat selälläni. Irrottauduimme hetken päästä. Louis pyöritteli sormeaan nenälläni ja minä vain hymyilin tuolle.

"Mennäänkö jo nukkumaan?" Lou kysyi, kun haukottelin.

"Vaikkapa" sanoin ja pujahdin peiton alle. Louis kävi sammuttamassa valot ja kaivautui sitten peiton alle, kiinni minuun. Hän kietoi kätensä taas hellästi ympärilleni. Minä laitoin toisen käteni hänen kyljelleen ja toisella silittelin hänen poskeaan. 

"Hyvää yötä, muru" Louis sanoi suloisesti.
"Hyvää yötä" sanoin ja suutelimme vielä. Nukahdin hetken kuluttua kuunnellessa Louisin hengitystä. 

**

Keskellä yötä heräsin, kun joku ravisteli minua. Avasin silmäni ja näin Louisin hymyilevän vieressäni. 

"Sähän halusit nähdä sen auringon nousun" hän kuiskasi. Hieroin silmiäni ja kysyin:
"Mitä kello on?" 

"Seitsemän" Lou vastasi.

"Ja sä herätät mut lauantaina seitsemältä!" Huudahdin, ja Louis vain nauroi.

"Usko pois, tää on hieno näky" hän sanoi ja laittoi toisen kätensä selkäni alle. Hiljalleen taivas alkoi värjäytyä ensin punaiseksi ja pikku hiljaa oranssiksi ja aurinko alkoi nousta. Se kesti kyllä aika kauan, mutta oli se hienoa. Ja Louis pussaili hiuksiani ja kuiskaili jotain hassua koko ajan, joten en tylsistynytkään. 

"Voidaanko me vielä nukkua?" Kysyin ja lössähdin takaisin tyynylle.

"Totta kai" Louis sanoi ja meni vetämään pimennysverhon ikkunan päälle. Hän pussasi otsaani vielä ja sitten nukahdin uudestaan.

**

Tällä kertaa heräsin itsestään. Louis makoili vieressäni ja katseli minua. Kun hän huomasi minun heränneen, hymy nousi hänen huulilleen. Hän pussasi nopeasti huulilleni ja sanoi:
"Heräsithän sinäkin" Tuhahdin ja kutitin häntä hieman kyljestä. 

"Huomenta vaan sitten" sanoin ja nousin kyynerpäitteni varaan. "Eikä muuten ollut huono esitys se aikaisempi" Muistin. Louis naurahti ja sanoi:
"No  nyt näit sitten auringon nousunkin" Nyökyttelin.

"Mikä päivä nyt on?" Kysyin hetken päästä. Olin aivan sekaisin päivistä jostain syystä. 

"Lauantai" Louis naurahti. Makoilimme vielä hetken, kunnes nousimme ja menimme alakertaan syömään aamiaista.

-------------

Sori lyhyydestä! Liittykää lukioiksi pliis, jos luette usein :) :)
-Maija