Because of you 4

Louisin huulet olivat yhä omillani. Irrottauduin hänestä ja katsoin tätä silmiin. 

"En kai ollut liian nopea?" Louis kysyi epävarmasti. Pudistin päätäni. 

"Et. Se vain oli jotenkin outoa" sanoin ja käänsin katseeni pois. Se oli ihanaa, mutta samalla outoa. En ole sellainen tyyppi, joka syöksyy rakkauteen ensisilmäyksellä ja mennään kuukauden päästä naimisiin ja saadaan tusina lapsia. Ei minun juttuni. 

"Onks kaikki okei?" Louis kysyi. Nyökkäsin ja tuijotin ikkunasta ulos. Louis käänsi kasvoni häntä kohti. 

"Olen pahoillani, jos tein jotain väärin, mutta pidän sinusta" Louis selitti. Naurahdin. 

"Ei tarvii olla noin kirjakielinen. Ja kyl mäkin susta tykkään. Taisin vaan vähän mennä shokkiin" sanoin naurahtaen. 

"Shokkiin?" Louis ihmetteli. 

"Se vain oli niin ihanaa" sanoin.

"Joten voin kai tehdä sen uudestaan?" Louis naurahti. Hymy nousi huulilleni. 

"Miksi ei?" Sanoin ja lähestyi Louisia. Louis otti lantioltani kiinni ja painoi pehmeät huulensa huulilleni. Hän suuteli minua pitkään ja tunsin hänen hymyilevän. 

**

"No, tehdäänkö nyt sitten jotain järkevämpää?" Kysyin suudelman jälkeen. Makoilimme edelleen Louisin sängyllä ja katselimme toisiamme. Kaikki oli vain niin epätodellista. Tapaan ihanan ja söpön pojan, joka vie minut ulos. Poika tulee hakemaan minua töistä ja vie kotiinsa, missä suutelee kauniissa huoneessaan. Haluaisin muuten samanlaisen huoneen. 

"Eikö tuo sitten ollut järkevää?" Louis kysyi ja palasin takaisin maanpinnalle. "Mitä mietit noin kovasti?" Hän jatkoi. 

"Että olen kateellinen huoneellesi" sanoin naurahtaen. Louiskin alkoi nauramaan. 

"Millainen huone sulla sitten on?" Louis kysyi. 

"Tylsä beigen värinen, jossa on pohjaton vaatekaappi, sänky ja kirjoituspöytä" luettelin. Louis nyökkäili ja sanoi:

"Ehkä minun pitäisi tulla joskus katsomaan". Nyökkäsin ja pörröttelin hänen hiuksiaan. Louisin toinen käsi oli vieläkin selälläni. Hänen päänsä nojasi kyynerpäähänsä, joka oli  tyynyllä. Katselin hänen silmiään, taas. Niistä ei vain voi ottaa katsettaan irti. Louisin kännykkä pirahti soimaan. Hän kaivoi sen taskustaan ja nousi istumaan. 

"Joo, kotona. En mä nyt. Miks?" Kuuntelin Louisin keskustelua. Hänen ilmeensä oli aika turhautunut. 

"Minkä takia nyt? Aivan sama joo moi" Louis sanoi ja sulki puhelimen. Katsoin häntä kysyvästi. 

"Äh, mun pitää mennä bändi harkkoihin" Louis huokaisi. 

"Kuka soitti?" Kysyin. 

"Harry" Louis hymähti ja nousi sängyltä. "Heitänkö sut kotiin?" Hän kysyi. 

"No jos vaikka kuntosalille, voin kävellä siitä sitten" sanoin ja seurasin Louisia alas. Laitoin takkini päälle ja lähdimme ulos. Ulkona oli alkanut tuulla kovaa ja pilvet peittivät taivaan. Toivottavasti ei ala sataa, ennen kuin pääsen kotiin. Menin autoon ja Louis tuli perässäni. Hän käynnisti auton ja lähti ajamaan. Nopeasti olimmekin jo kuntosalilla ja Louis pysäköi auton. 

"Tuletko huomenna yöksi?" Louis kysyi ja katsoi koiranpentu ilmeellä minua. 

"Voinhan tullakin. Milloin?" Kysyin. 

"Soitan sulle illalla" Louis sanoi. 

"Okei, moikka" sanoin ja pussasin häntä vielä poskelle. Lähdin autosta ja Louis vilkutti minulle ennen kuin lähdin. Aloin kävelemään kotia kohti. Tuuli sekoitti hiukseni koko ajan ja kohta alkaisi varmaan sataakin. Kävelin reippaasti katua pitkin. Katsoin puhelimesta kelloa. Se näytti vasta viittä. Kun saavui kotiin, laitoin laukkuni naulakkoon, samoin takkini. Menin keittiöön ja aloin valmistamaan kasvispihvejä. Niitä oli helppo tehdä, enkä keksinyt muutakaan ruokaa. Otin jääkaapista ainekset ja aloin pilkkomaan porkkanaa. 

Kun sain syötyä ja siivottua jälkeni, päätin mennä pienelle ruokalevolle. Menin sohvalle makaamaan ja otin koneen pöydältä. Selailin facebookia ja Twitteriä hetken aikaa. Huomasin Louisin twiittauksen: "Joskus sitä ei vain jaksaisi mennä bändi harkkoihin. Juuri kun kaikki oli täydellistä, eräs soittaa, että tulepas nyt Louis sieltä harkkoihin" naurahdin ja lisäsin twiittauksen suosikkeihini. 

Louis:

"Louiiis!" Niall huusi lavan toisesta päästä. Harkat eivät oikein sujuneet tänään. 

"Laula!" Liam huudahti. Hupsista, soolo meni ohi, sanat olivat sekaisin, enkä muutenkaan keskittynyt. Zayn pisti kappaleen poikki ja pojat siirtyivät luokseni. 

"Lou! Maa kutsuu" Zayn huhuili.  Pudistelin päätäni ja istahdin maahan. 

"Missä sun ajatukset on?" Niall kysyi. 

"Jossain aivan muualla" myönsin. Harry virnuili vieressäni. Katsoin häntä murhaavasti. 

"Meidän pikku Louis on tainnu rakastua" Harry lässytti. Pamautin häntä hellästi mikillä  päähän. 

"Ja sää pidät suusi kiinni" sanoin. Pojat kuitenkin kuulivat Harryn ja alkoivat kyselemään kaikkea. Pakko minun oli kertoa, kun he uhkailivat minua vesilaseillla ja rumpukepeillä. Harry viisaana taas aloitti tämänkin...

-----

Sori ku en aina pysty vastaa teijän ihaniin kommentteihin, mut iPadil ei saa kommenitoituu ja yritän aina mennä koneel vastaamaan :)

-Maija