7. You know I love you

Kello näytti varttia yli yksitoista. Vihdoinkin ruokailu! Lähdimme porukalla ruokalaa kohti. Juttelimme niitä näitä Niallin kanssa. Harry nauratti muutamaa tyttöä edessämme.

"Onko täällä edes hyvää ruokaa?" Harry kääntyi kysymään minulta. "Huonoja tyttöjä täällä ainakin on" hän lisäsi.

"Oletko oikein tutkinut tyttöjä eri puolella maailmaa, vai miten tiedät niin paljon tytöistä?" kysyin leikillä.

"Sinä olet ainakin yksi niistä tyhmimmistä" Harry nauroi.

"Jaa kiitos vain" sanoin ja menin ruokajonoon. Niall tuli perässäni, vaikka muut menivät toiselle puolelle. Otin yhden kauhallisen keittoa. Niall lapasi lautaselleen tuhatkertaa enemmän. Sitten hän huomasi minun lautaseni.

"Sä et sit paljoa syö" Hän sanoi.

"Kalakeitto on pahaa" valitin.

"Mutta kyllä silti pitäisi syödä" Niall väitti vastaan.

"Älä sääkin aloita" sanoin ja huokaisin. "Jokainen valittaa, etten syö tarpeeksi" 

"No sä et syökään!" Niall sanoi hieman naurahtaen.

"Jos yksikin ihminen sanoo mulle jotain mun syömisestä, niin mä kyllä teen sille jotain tosi pahaa" uhkailin. Niall naurahti vieressäni ja lähdimme pöytää kohti. Louis, Erika, Fiona ja Harry, ne tavalliset, istuivat pöydässä jo. Istahdimme vierekkäin heidän seuraan.

"Phoenix, miksi sä nyt noin vähän syöt?" Harry ihmetteli. Löin nyrkillä pöytään ja katsoin häntä tiukasti.

"Mä menen kuuluttamaan tuolta keskusradiosta kohta jos joku vielä ei ymmärtänyt, että minä olen pieni ihminen, eikä minun tarvitse syödä kuin joku rekkakuski, enkä edes pidä kalakeitosta, vaikka en yleensäkään mistään muustakaan ruuasta, ymmärsitkö, vai sanonko uudestaan?" puhuin kaiken putkeen ja hengähdin lopuksi. Muut katsoivat minua kuin olisivat nähneet aaveen. Harry nyökäsi pienesti. Niall alkoi nauramaan ja Louis perään. Käänsin suupieleni hymyyn ja laitoin lusikallisen keittoa suuhuni. Se oli kyllä pahaa. Harry istui vieläkin paikallaan, katse kiinnittyneenä minuun. Naurahdin.

"Saa hengittää" sanoin ja heilautin kättä hänen kasvojensa edessä. Hän pudisti päätään hieman ja alkoi syömään keittoaan.

"Onhan sellaisia poikiakin olemassa, jotka pelästyvät, kun huudahdan heille keitosta" naurahdin. 

"Oliko tuo sun huutamista?" Louis kysyi. "Kyllä matokin huutaa kovempaa" hän nauroi.

"Sä et halua edes kuulla mun huutamista" nauroin. 

"Mä kuulin sen eilen" Niall sanoi nauraen. Katsoin häntä ihmeissään. "Kiljuit kuin sika, kun kutitin sua" Ai niin! "Anteeksi, et ole sika, mutta kuulostit siltä" Niall naurahti.
"Itse olet aasi" sanoin nauraen ja löin häntä hellästi käteen. Harry oli aloittamassa sanomaan jotain, kun keskeytin hänet:
"Kyllä mä kovempaakin osaan lyödä, älä edes mieti sitä. Voin vaikka näyttää sen sulle joskus" nauroin. Muutkin yhtyivät nauruun ja nauru kaikui ruokalassa.

        

     Kun saimme vihdoin syötyä, menimme kuviksen luokkaan. Meidän piti piirtää joku ihmeellinen maisema kuva jostain paikasta. Lopuksi se olisi pitänyt värittää vesiväreillä, joista minulla oli huonoja kokemuksia, mutta minä sain juuri ja juuri kahdessa tunnissa kuvan luonnostelun valmiiksi. Koulu päättyi vihdoin ja lähdimme ulos päin. Kävelimme porukalla kotis kohti. Syysloman kunniaksi päätimme mennä juhlimaan illalla. Menin siis kotiin yksin ja aloin miettiä, mitä laittaisin päälleni. Menisimme taas sinne samalle klubille, missä käymme aina. Päädyin mustaan olkaimettomaan mekkoon, jossa oli lantiolla pieniä ruusuja. Laitoin kaapista vielä mustat korkokengät valmiiksi eteiseen. Kello oli vasta neljä, joten päätin ajankuluksi katsoa televisiota. Tunin päästä pitäisi vasta alkaa valmistautua. Otin mukavan asennon ja latoin telkkarin päälle. Jäin katsomaan jotain sarjaa ja siinä samassa minua alkoikin jo väsyttää...

-----

Haluutteko muuten että laitan jotain kuvia, vaikka niistä vaatteista jos löydän?

-Maija :)