Because of you 2

Havahduin takaisin nykyhetkeen. Louis oli siis pyytänyt minua eilen vielä ulos syömään. Suostuin, totta kai. Hän sanoi hakevansa minut kuudelta kodistani. Kello oli nyt viisi. Olen tässä nyt suunnitellut vaatteita tunnin. Pian löysinkin täydellisen asun. Hopean värisen paidan ja vaalean hameen. Laitoin vielä farkkutakin, sillä oli jo syksy. Kaivoin kaapista vielä kengät ja katsoin asua peilistä. Täydellistä. Laitoin hiukseni vielä paremmin ja olin valmis. Samassa kännykkäni piippasi. Otin sen pöydältä ja katsoin viestin: "Odotan sua pihalla x Louis" hymyilin ja tungin kännykkäni pieneen laukkuun. Sammutin kaikki valot ja lähdin ulos. Tumma auto oli parkeerattu pihan eteen. Louis nojasi siihen ja hänen kasvoilleen nousi hymy, kun näki minut. Hän käveli vastaan ja avasi minulle oven. 

"Oletpa kaunis" Louis sanoi ja kiersi ajajan paikalle. Hän lähti ajamaan jonnekin kaupuunkiin päin. 

"Minne me mennään?" Kysyin, kun saavuimme keskustaan. 

"Yhteen ravintolaan" Louis vastasi. Hän ajoi vielä jonkin matkaa ja saavuimme suuren ravintolan eteen. Se mahtoi olla kallis. Louis pysäytti auton ja astui ulos ovesta. Hän kiersi minun puolelleni ja avasi minulle oven. Louis otti kädestäni ja ohjasi minut hymyillen sisään. 

"Tomlinson" Louis sanoi tarjoilijalle. Ilmeisesti hän oli varannut meille jo pöydänkin. Tarjoilija johdatti meidät pöytään, jossa paloi kynttilä. Tarjoilija lähti ja istuimme pöytään. Olin hetken hiljaa, kunnes sanoin:

"Ei sun mua näin hienoon paikkaan olisi pitänyt tuoda" 

"Miksi ei?" Louis kysyi.

"Koska en ole ikinä ollut tällaisessa paikassa, enkä osaa käyttäytyä täällä ja" aloin sepittämään vähän hiljempaa. 

"Älä huolehdi. Ole vain oma itsesi, ei tämä mikään kuninkaan palatsi ole" Louis sanoi. 

"Voisi olla" lisäsin. Tarjoilija saapui luoksemme ja kysyi juomat. Otimme vain vedet. Hetken katsottuamme ruokalistaa Louis päätti ottaa jotain lihaa, ja itse otin pastaa. Juttelimme Louisin kanssa kaikkea. Ensin en keksinyt oikein mitään sanottavaa, mutta kyllä se siitä sitten. Louisin kanssa oli niin helppo vain olla. Söimme ruokaa ja nauroimme samalla. Vaikka ruoka oli erinomaisen hyvää, en pitänyt tällaisesta paikasta. Se ei vain ollut minun juttuni. Kun saimme syötyä, juttelimme vielä hetken, kunnes sanoin:

"Umm, Louis. Voidaanko me jo mennä?" Louis katsoi minua ensin hieman hämmästyneenä.

"Joo, kyllä" hän vastasi sitten hymyillen. Lähdimme ravintolasta ja menimme suureen puistoon. Oli jo pimeä, ja minulla alkoi olla kylmäkin. Istuimme penkille. 

"Et tainnut tykätä olla niin hienossa paikassa" Louis naurahti. 

"No oli se ihan hieno paikka" sanoin. "Mutta minua ei ole luotu sellaiseen" jatkoin. Louis naurahti. 

"Ehkä en vie sinua enää hienoihin ravintoloihin" Louis sanoi.

"Ajattelitkos sitten viedä minut uudestaan treffeille vai?" Kysyin. 

"Näet sitten" Louis sanoi salaperäisesti. Näköjään hän siis aikoi. 

"Onko sulla kylmä?" Hän kysyi.

"Hiukan ehkä" vastasin. Itse asiassa olin aivan jäässä, mutta en olisi halunnut lähteä vielä. 

"Mennäänkö jo kotiin?" Louis kysyi ja katsoi minua alaspäin. Olin vain niin lyhyt. 

"Ei vielä" sanoin ja nojasin Louisin olkapäähän. Hän laittoi toisen kätensä arasti ympärilleni. Hymyilin pienesti. Kylmä tuuli puhalsi ja vinkui puiden oksissa. Ihoni meni kanalihalle ja Louis huomasi sen. 

"Ehkä meidän kuitenkin pitäisi lähteä, ettet vilustu" Louis sanoi ja katsoi silmiini söpösti. 

"No okei sitten" myönnyin, olinhan ihan jäässä. Kävelimme autolle ja Louis avasi minulle taas oven. Menin autoon sisälle ja Louis meni ajamaan. Hän ajoi kotini portille ja kysyi:

"Tavataanko taas huomenna?" Mietin hetken ja sanoin:

"Aamulla minulla on töitä, mutta illemmalla sopii" Louis hymyili ja saattoi minut sitten ovelleni. 

"No hyvää yötä sitten" sanoin ja avasin oven. 

"Hyvää yötä kaunokainen" Louis virnisti ja astuin sisään. Vilkutin hänelle vielä ikkunasta, vaikken ollut varma näkikö hän. Haukottelin ja lähdin kylpyhuoneeseen. Otin vaatteeni pois ja menin lämpimään suihkuun. Suihkun jälkeen menin makuuhuoneeseeni ja kömmin suureen sänkyyni. Kietouduin peittoon ja nukahdin nopeasti. 

**

Tyhmä herätyskelloni herätti minut taas seitsemältä. Raahauduin kylpyhuoneeseen pesemään hampaani. Harjasin hiukseni ja lähdin takaisin huoneeseeni vaatekaapille. Aina sama ongelma. Mitä laitan päälleni? Tällä kertaa selvisin aika helposti etsimiseltä. Laitoin vaaleat farkut ja valkoisen paidan nlaitoin ranteeseeni vielä valkoisen kelloni ja kaulakorun. Menin tekemään aamiaista. Otin leivän jääkaapista ja laitoin sen päälle salaatin lehden. Otin vettä lasiin ja kulautin sen alas kurkustani. Kello näytti ja varttia vaille kahdeksaa. Juoksin ympäri taloa etsien kännykkääni. Vihdoin löysin sen. Juoksin eteiseen ja otin takkini. Lähdin kävelemään reippaasti kosti kuntosalia. Saavuin sinne juuri ajoissa. Eve oli paikalla jo. 

"Ja kukas se tänään on myöhässä?" Hän vitsaili. Naurahdin hänelle ja vein laukkuni ja takin takahuoneeseen. Eve oli jo puhdistamassa laitteita, kun palasin. Aloin järjestelemään kassan avaimia ajan kulukseni. Asiakkaita ei ollut tullut vielä yhtään. Ovi kävi ja sisään tuli aasialainen nainen. Hän otti kortin ja vettä. Hänen jälkeensä kului kauan ennen kuin seuraava asiakas tuli. Liukuovet avautuivat ja sisään astuivat kaksi nuorta miestä. Kuulin heidän naurutaan jo, ketkä saapuivat taas kiusaamaan minua...

"Ja kukas se täällä taas?" Louis virnisti. Hymyilin hänelle. 

"Louis taisi siis eilen viedä sinut jonnekin viehättävään paikkaan, vai?" Harry kysyi virnistäen. 

"Tosiaan. No haluatteko kortit, vai tulitteko tänne vain hengaamaan?" Kysyin. 

"Louis halus tulla kattomaan sua" Harry sanoi. Känsin katseeni Louisiin, joka punastui poskista hieman. 

"Itse asiassa..." Louis aloitti. Harryn puhelin soi ja hän meni sivummalle puhumaan. Katsoin Louisia hieman kysyvästi. 

"Pääsetkö illalla mun luokse?" Louis kysyi. Hymyilin ja sanoin:

"Joo, totta kai" Louiskin hymyili ja jäimme taas tuijottamaan toistemme silmiä. Ja taas Harry keskeytti meidät. 

"Louis, mun pitää mennä!" Harry huudahti. 

"Ai, mihin-" Louis kysyi, mutta Harry ehti häipyä. Louis kohautti olkiaan ja kääntyi takaisin minuun. 

"No, mihin aikaan tulen? Ja missä asut vai haetko mut?" Kysyin Louisilta. Liuku ovet kävivät ja luulin jo Harryn tulevat takaisin, mutta asiakas sietä vain tulikin. Tumma mies tuli kassalle ja Louis siirtyi sivummalle. 

"Kortti" mies sanoi tylysti ja ojensi suuren kouransa. Otin kortin ja olin ojentamassa sitä miehelle, kun mies nappasi sen kärsimättömästi kädestäni. Hän paiskasi setelin pöydälle ja sanoi:

"Vaihtorahat!" Vilkaisin Louisia, joka seurasi tilannetta sivummalta muka lehteä lukiessaan. Annoin vaihtorahat miehelle, joka marssi pukuhuoneeseen. Louis siirtyi takaisin luokseni ja sanoi:

"Outo tyyppi"

"Ja pelottava" lisäsin. Näimme miehen menevän laitteeseen ja nostavan satakiloa. Katsoimme toisiamme ihmeissään, mutta jatkoimme juttelua. 

"Millon sun työt loppu?" Louis kysyi.

"Kolmelta" vastasin ja nojasin pöytään. 

"Haen sut täältä sitten kolmelta?" Louis ehdotti.

"Okei" sanoin. Jutelimme vielä hetken, kunnes Eve käski minut töihin. Pääsin järjestelemään hyllyjä. Jes! Louis lähti, sillä ei hän mitään täälläkään olisi tehnyt. Lähdin siis järjestämään hyllyjä ja hyräilin jotain kappaletta.

 Tossa sen asu päivällä

Ja tossa siellä treffeillä.