Because of you 6

Pääsin vihdoinkin töistä. Käveli reippaasti kotiin ja aloin mietiä, mitä ottaisin mukaani Louisille. Otin mustan laukkuni ja tungin sinne yöpaidan, harjan, meikit, hammasharjan ja vihreän paidan, sekä mustat löysät housut. En jaksanut enää vaihtaa muita vaatteita päälleni. Laitoin kännykkäni vielä varavuoksi lataukseen hetkeksi. Kello oli jo neljä. Puoli tuntia vielä. Päätin mennä syömään jotain pientä. Avasin jääkaapin,mutta sieltä ei löytynyt mitään sopivaa. Nappasin omenan korista ja aloin jyrsimään sitä. Noin vartin kuluttua olin syönyt sen. Aika kauan siihen menikin. Hain kännykkäni huoneestani ja huomasin tumman auton kaartavan portilleni. Louis nousi autosta ja lähestyi oveani. Laitoin takkini päälle, mutten kiinni. Louis koputti oveen ja avasin sen samalla, kun laitoin kaulahuivia.

"Täällähän ollaan melkein valmiina" Louis naurahti ja tuli lähemmäs. Hän pussasi poskelleni ja nappasi laukkuni. 

"Voin mä sen itsekin kantaa" sanoin, mutta Louis ei antanut laukkua minulle. Sammutin kaikki valot vielä ja menimme ulos. Laitoin oven lukkoon ja tarkistin vielä, että se varmasti oli lukossa. En halua mitään varkaita talooni, niinkuin joku varas nyt haluaisi jotain talostani. juoksin Louisin perässä autolle. Louis lähti ajamaan taas kohti kotiaan. Juttelimme turhia ja nauroimme toisillemme. Louis kääntyi tutulle tielle ja pian olimme perillä. Nousin autosta ja yritin ottaa laukkuani. Eräs kyllä nappasi sen ensin ja vie sisälle. Laitoin kenkäni telineeseen, mutta Louis heitti ne vain sotkuisesti keskelle lattiaa. 

"Louis!" toruin häntä. Hän naurahti ja tuli laittamaan ne siististi omieni kenkien viereen. 

"No onkos nyt sitten parempi?" Louis kysyi virnistäen. Hän kietoi kätensä lantioni ympärille ja vetäisi kiinni itseensä. 

"No nyt on parempi" sanoin. Louis lähestyi kasvojani ja painoi huulensa huulilleni. Latoin käteni hänen niskansa taakse ja nautin hetkestä jokaisella solullani. 

    Hetken kuluttua irrottuaduimme ja hymyilin kuin hullu. Louis teki samoin ja naurahdin. 

"Ollaanko me niinku nyt yhes?" kysyin. 

"Meinasin just kysyy samaa. Ollaan me" Louis sanoi virnistäen. Suutelimme vielä uudestaan.                      

Parin tunnin kuluttua:
Makoilimme Louisin sohvalla sylikkäin. Olimme katsoneet jotain elokuvaa, jonka nimeä en edes muistanut. Louis silitteli hiuksiani ja minä hymyilin ja katselin häntä. 

"Mul on nälkä" Louis sanoi mietteliäästi. Nauroin ja kysyin:

"No mennäänkö syömään jotain?" 

"Mennään vaan" Louis sanoi hymyillen. Nousin hänen päältään ja suuntaisin keittiöön. 

"Väärä suunta!" Louis huusi naurahtaen ja vetäisi minut kädestään takaisin.

"No ei nyt heti voi tietää missä on mikä ja ku tää talokin on niin iso ja" sepitin, mutta Louis keskeytti minut suutelemalla. Vastasin suudelmaan ja jäin taas siihen koukkuun. Louis vain oli niin puoleensa vetävä. Irrottauduimme toisistamme ja naurahdin. 

"Jos nyt mennään syömään" sanoin ja lähdin tällä kertaa toiseen suuntaan. Näköjään nyt menin oikeaan suuntaan. Löysin keittiön ja kysyin Louisilta:
"Mitä me syödään?" 

"Mä syön sut" Louis virnisti ja halasi minua takaata päin. Hänen kätensä oli vatsani päällä ja laitoin käteni niiden päälle. Hän painoi päänsä kaulalleni ja suuteli sitä hennosti. Se kutitti ja nauroin ja yritin kiemurrella pois. Louis piti minut kuitenkin otteessaan, enkä päässyt pois. Käännyin ja suutelin häntä huulille. Irrottauduin hänen kasvoistaan muutaman sentin päähän. 

"Siinä on vaan se ongelma, että jos sä syöt mut, sulle ei jää enää mitään suudeltavaa" virnistin. 

"En tiennytkään, et sä oot noin ovela" Louis sanoi. Avasin jääkaapin ja otin sieltä Leivän teko tarvikkeita. 

"Leipää?" sanoin ja kysyin saamaan aikaan.

"Okei" Louis naurahti. Hän otti sämpylöitä laatikosta ja heitti ne pöydälle. Aloin voitelemaan meille molemmille kaksi sämpylää ja laitoin niihin kurkkua ja tomaattia. Kokosin ne ja koko ajan Louis nojasi seinään ja pyöritellen avaimiaan sormessaan katseli touhuani. Hän ei suonut edes ajatusta auttaakseen minua. 

"Valmista tuli" sanoin ja laitoin leivät lautaselle. Laitoin tavarat takaisin jääkaappiin ja minne ne sitten kuuluivatkaan. Louis istui pöytään ja nappasi yhden leivistä. Minäkin otin yhden. Katselin, kun Louis mässytti sämpyläänsä. Hän ilmeili tyhmästi ja meinasin tukehtua sämpylääni. Nauroin ja yritin juoda vettä päälle. Lopulta kaadoin loput vedet Louisin päälle. Nauroin ja keinuin tuolillani, kun katselin hänen tyhmää ilmettään. 

"Tää kostetaan vielä" hän sanoi ja kuivasi keittiö pyyhkeeseen käsiään. Nauroin vieläkin. Yhtäkkiä kaaduin tuolilla. Makasin maassa kasvot lattiaan päin. Louis ryntäsi luokseni ja hätäili:
"Ootko kunnossa?" Aloin nauramaan ja Louis käänsi minut itseensä päin.

"Lankaan menit" nauroin taas.

"Tänki mä kyllä kostan sulle joskus" Louis virnisti ja pörrötti hiuksiani sotkuun. Ne olivat kyllä valmiiksi aivan sotkuiset. Louis auttoi minut ylös ja pussasi huulilleni. 

---------------

-Maija