Kaikki vain peräkkäisten sattumien seuraus ~ Harry one shot Sannille!

    Lunta! Lunta! Luntaa!! Juoksentelin ulkona lumihiutaleiden leijailessa maahan. Keskellä yötä olin huomannut ulkona pyryttävän lunta ja olin rynnännyt pihalle pomppimaan. Pyörin ympäri ja juoksentelin pitkin katua. Katulampun valossa hiutaleet tanssahtelivat ja osuivat maahan. Vedin pipon syvemmälle päähäni ja naurahdin itsekseni.
    Pyörin onnellisena eteenpäin, kunnes yhtäkkiä matkani tyssäsi. Tömähdin johonkin, jonka seurauksena kompastuin omiin jalkoihini. Nostin katseeni ylös pudistellen lunta päältäni.
    "Olen pahoillani" karhea ääni sanoi englanniksi. Katsoin tarkemmin talvitakkiin pukeutunutta miehenalkua.
    "Ei se mitään" vastasin tunnistaessani ihmisen. Tuo kiharapää ojensi kätensä minulle. Katsoin häntä vähän epävarmasti. Tartuin kuitenkin julkkiksen käteen ja nousin seisomaan hänen avustuksellaan.
    "Onks tää tavallistakin täällä Suomessa, että ihmiset juoksentelee keskellä yötä kaduilla?" Styles kysyi virnistäen.
    "Uh, ei oikeastaan..." sanoin niskaani rapsuttaen. Sydämmeni sykki rinnassani. Oliko tuo oikeasti Harry Edward Styles? Näenkö unta?
    "Mitä sä muuten täällä teet?" kysyin, Harry selvästi huomasi, että olin tunnistanut hänet.
    "Keikkaa pukkaa huomenna" nuorukainen vastasi tuttavallisesti. Katselin kimaltavaa lumihankea ja yllemme kaartuvia lumisia oksia. "Kaunista täällä Suomessa" Harry totesi katsahtaen minuun.
    "Niin, nyt kun lunta tuli" änkytin yrittäen kuulostaa mahdollisimman rennolta. Laulaja oli hetken hiljaa ja vain tiiraili maisemaa. Aloin miettiä, missä heillä on keikka huomenna. Kunnes tajusin yhtäkkiä.
    "Hei, teillähän on keikka Olympiastadionilla?" kysyin vielä varmistukseksi. Harry katsoi minuun ja nyökkäsi kummastuneena.
    "Ootko tulossa katsomaan?" hän kysyi tunkien kätensä taskuihin.
    "No perjaatteessa. Oikein aitiopaikalta" sanoin salaperäisesti. Miksen ollut tätä heti tajunnut? Harry näytti kysyvältä. "Tunnen sen keikan järjestäjän, pääsen ehkä backstagelle" kerroin. En nähnyt toisen kasvoilla minkäänlaista innostusta, tai muuta.
    "Mut ei me varmaan törmätä, siellä on paljon porukkaa..." jatkoin hiljempaa. Nyt pilasin tämän... Ei näin...
    "Kyllä me voidaan nähä, jos haluut, öh...?" Harry kysyi hakien nimeäni.
    "Sanni" hymyilin ystävällisesti.
    "Kaunis nimi" poika vastasi hymyillen. Lähdimme tallustamaan pitkin puiden reunustamaa tietä.
    "Onks kaikki julkkikset noin ystävällisiä?" kysyin vain silkasta uteliaisuudestani.
    "Ei oo" Harry vastasi epäröimättä. "Tai siis... No, kaikilla on joskus huonot päivänsä. Mut usein yritetään olla kunnolla" hän selitti minun nyökkäillessäni.
    "Mitä sä muuten teet täällä ulkona keskellä yötä?" Harry katsoi silmiini. Sisälläni pyöri.
    "Tulin nauttimaan lumesta..." sanoin naurahtaen. "Samaa vois kysyä sulta".
    Harry henkäisi ja käänsi katseensa tiehen. "Tuli viime hetken kinaa managementin kanssa järjestelyistä..." tuo paljasti. Vilkuilin Harryä, joka potkiskeli lunta kengillään.
    "No, mitä tapahtui?" kysyin sen enenpää miettimättä. Harry vilkaisi minua vakavasti. "Tai siis --"
    "Ei se mitään muuttais" hän keskeytti minut mutinallaan. "Olisin halunnu jäädä tänne vielä, mut ne tyypit kielsi... Lähetään jo kolmen päivän päästä"

    Juttelu alkoi luistaa yhä helpommin ja huomaamattani aika kului. Havahduin vasta maanpinnalle, kun kylmä alkoi kovertaa minua ja väsymys iski.
    "Hups, sun pitäis varmaan mennä nukkumaan" Harry huolehti, kun haukottelin kesken asian.
    "Ei tässä mitään" sanoin kohottaen suupieltäni.
    "Menisit nyt kotiin" Harry melkein käski naurahtaen.
    "No jaa, ehkä kannattais..." Yhtäkkiä kulman takaa kaahasi musta suuri auto. Harry vain vilkaisi nopeasti taakse, kasvoillaan järkyttynyt ilme. Hän nosti takkinsa helmaa ja kahmaisi minut mukaansa piiloon. Pelästyin vähän ja lensin selälleni lumihankeen, Harry perässäni. Hänen kätensä ottivat vastaan molemmilta puoliltani ja tunsin lämpimän tuoksun nenässäni. Komeat kasvot olivat muutaman sentin päässä omistani. Tumma menopeli kaasutti pois huomaamatta meitä.
    "Mitä toi oli?" kysyin hieman kauhuissani. Aivan kuin olisin ollut yhtäkkiä jossain agentti-elokuvassa.
    "Sori" Harry pahoitteli ja kierähti pois päältäni. Pudistin hieman housujani kömpien seisomaan puutelihangesta.
    "Kuka se oli?" kyselin kohottaen kulmiani. Harry pyöräytti silmiään maatessaan lumihangessa.
    "Yks tyyppi vaan" hän totesi. Katsoin häntä anoen lisää tietoa. "No okei okei. Mä vähän niin kuin karkasin hotellista. Ja noi tuli etsimään mua" En voinut mitään itselleni - purskahdin nauruun. Harry toljotti minua kummissaan.
    "Just joo" kikatin. "Mut arvaa mitä. Mäki karkasin" kerroin toiselle. Harry purskahti nauruun ja ponkaisi ylös jaloilleen.

    "No, törmäillään taas huomenna" Harry sanoi hymyillen taloni edessä. Nuorukainen oli tarjoutunut saattamaan minut kotiini yöllä.
    "Jep" huikkasin katsoen pidempää poikaa kasvoihin. Yhtäkkiä Harry kaappasi minut lämpimään halaukseen. Hän nojautui eteen selkäni taipuessa hieman taaksepäin. Kiedoin käteni hieman kummissani hänen leveän selkänsä ympärille.
    "Nuku hyvin loppuyö" tuo kuiskasi irrottautuen. Hymyilin kiharapäälle ja kipitin ovelle. Vilkutin vielä toiselle, ennen kuin pujahdin sisään pimeään hiljaiseen kotiini.


Keikka oli ohitse, viiletin areenan backstagella edestakaisin. Samassa kulman takaa joku pöllähti eteeni ja sain vaivoin väistettyä tulijan.
    "Haz!" Henkäisin yllätys kasvoillani.
    "Sanni, moi" laulaja sanoi huohottaen. "Mä jo ehdin pelätä, ettei me tavattaisi". Äkkiä nuorukaisen takaata ilmestyi roteva mies äreän pojan kanssa.
    "Miten niin ei onnistu?! Koittaisitte tehä kunnon työtä!" Vaalea tukkainen murahti. Samassa he olivat pyyhältäneet ohitsemme.
    "Siinä vilahti Jan ja Niall" Harry huokaisi katsoen jalkoihinsa.
    "Tunnistin bändikaveris..." Mutisin yrittäen tulkita toisen eleitä. "Sä et taida olla ainut, jolla ei luista managementin kanssa" lausahdus oli enemminkin toteamus kuin kysymys, eikä Harry vaivautunut vastaamaan siihen.
    "No älä vaivaa somaa päätäsi tähän.." Nuorukainen nosti katseensa ja veti sormet hiuksiensa läpi. Katsoin häntä silmiin - virheettömissä kasvoissa värähti melkein huomaamattani pieni turhautuneisuus.
    "Tulepas nyt" Harry sanoi hento virne kasvoillaan ja nappasi minut käsikynkkään.
    "Mihin me mennään?" Kysyin toiselta yllättyneenä söpöstä eleestä.
    "Johonkin kauas muiden silmistä" Harry kuiskasi korvan juureeni. Kipitimme käytäviä pitkin päätyen lopulta johonkin konehuoneeseen. Harryn työntäessä minua sisemmälle huoneeseen, takaperin kävellessäni kompastuin mustana lattiaa vasten kiemurtelevaan johtoon ja lensin kovalle kivilattialle.
     Hetken oloni oli kuin kuussa. Seinät erottuivat epäselvästi ja ilma oli kaikonnut ympäriltäni. Paikka, jossa makasin oli vain tuhkaa...
    "Sanni? Haloo!" Havahduin huutoon kasvojeni edessä.
    "Täh?" Älähdin naama punaisena ja kipusin takaisin jaloilleni.
    "Eihän sattunut?" Harry huoleti silmät tiukasti minussa. Pudistin päätäni ja nojauduin seinää vasten.
    "Ootko ihan varma?" Nuorukainen varmisti. Naurahdin hänelle toisen katsoessa minua silmiin.
    "Oletko sä noin huolehtivainen jokaista vastaantulijaa kohtaan?" Utelin pojalta, joka piti silmänsä tiukasti kasvoissani.    
    "En..." Harry mumisi hiljaa. Hän astui lähemmäksi minua katsoen minua silmiin. "Sinussa on vaan jotain..." Tuo kosketti poskeani hellästi, reaktiotani tutkien. Selässäni kulki kylmät väreet. Katsoin nuorukaiseen, joka oli kumartunut ylleni, silmäripsieni alta.
     "... Sussa on kuin magneetti. Sen päivän jälkeen kun me tavattiin, mä en oo muuta ajatellutkaan, kuin sua" komistus puhui matalalla äänellään. En viitsinyt paljastaa, etten minäkään ollut paljon muuta haaveillut, kuin seuraavaa tapaamistamme.
     "Harry, mä --" olin sanomassa jotain - ken tietää mitä olisin möläyttänyt - mutta sitten tapahtui jotain uutta.
     Harry laski hellät huulensa huulilleni ja painautui minua vasten. Aluksi vain leijuin punaisessa sumussa, kunnes havahduin ja kiedoin käteni omistavasti toisen harteille.
   

Sinne me jäimme - konehuoneeseen suutelemaan, vaikka molempien olisi pitänyt olla jossain aivan muualla.

***
hip hei, näpyttelin tälläsen one shotin Sannille puhelimella (sori jos on kirjoitusvirheitä!). Piditkö? :)

Viimeistään maanantaina alan kirjottelemaan uutta ficiä, saan aina ihmeellisiä inspiraatio-kohtauksia ulkomailla tai jossain, missä en sitten pääse kirjottamaan... :DD