The sun will be rising back home ~ 4

Olimme valmiina lähtemään, kassit autossa, koko porukka koolla. Olin mennyt hieman etäämmälle muista, ja katselin haikeana aamuun heräilevää Sydneytä. 

"Tuleeko ikävä tänne?" Niall oli huomaamattani lipunut viereeni. Vedin henkeä nenän kautta ja puhalsin sen ulos suusta. 

"Joo. En varmaan tuu piitkään aikaan tänne taas vierailemaan" sanoin. "Mut silti, tunnen, etten kuulu tänne kaupunkiin. Ja ikävöin sitä hevosen lannan hajua" naurahdin. Niall oli hiljaa. 

"No, ootko innoissasi?" Kysyin pojalta. 

"Mä ihan tärisen" tuo naurahti. Katsoin vielä kerran alas kaupunkiin, ennen kuin menin autoon. 

"Valmiina lähtöön?" Naomi huudahti edestä.

"Ei tästä valmiimpana voi olla!" Naurahdin. Naomi käynnisti auton ja ajoi ruuhkaiselle päätielle. Naomi toimi kuskina ja Zayn istui edessä hänen seuranaan. Takana istuimme minä, Niall ja Willow kaikki ahtautuneina takapenkille. Zayn ja Naomi 'kinastelivat' radiokanavista, ja me juttelimme Willown ja Niallin kanssa jäätelömauista. 

"Mun mielestä suklaa on paras" totesin. 

"Njäh... Mä tykkään enemmän jostain raikkaasta. Joku sitruuna- tai vadelmasorbetti on mun makua" Willow selitti. 

"Mä syön kaikkea, mikä eteen annetaan" Niall sanoi ja sai minut nauramaan.

"Entä mitä ruokaa haluutte syödä meillä?" Kysyin, enimmäkseen pojilta. 

"Kaikki käy" Zayn totesi etupenkiltä. 

"No sanokaa nyt jotain" pyysin. Niall alkoi luettelemaan lempiruokiaan lihapullista sienipiirakkaan. 

"Öö.. Joo kai mä sit jotain saan aikaseks noista vaihtoehdoista" mutisin ja irlantilainen nauroi vieressäni. 

"Hei, laittakaa sitä radio hiljemmalle" Willow huusi etupenkki poppoolle. 

"Ei, tää on just hyvä biisi" Zayn sanoi ja joraisi kappaleen tahtiin. Willow pyöräytti silmiään ja käänsi katseensa ulos ikkunasta. 

"Onks teijän talo iso?" tekoblondi kyseli. 

"No riippuu mihin vertaa. Päätalo on suht iso. Onhan siinä yläkerrassa mun huone, varasto, vessa ja kylppäri, sekä yks vierashuone. Alhaalla on keittiö, ruokasali, jotain varastokaappeja, Ollien huone ja työhuone. Sit on vielä kuisti" selostin. 

"Ja mihin me majoitutaan?" Niall jatkoi. 

"En oo miettiny loppuun asti. Voitte valita: päätalossa vierashuoneessa on yks sänky ylhäällä ja toinen olis alhaalla, sit sivutalossa, mis Marcus ja Walter nukkuu, on kans vierashuone. Tai sit voitte tietenki nukkuu mun auton avolavalla, tähtitaivaan alla, jos kiinnostaa" luettelin. Niall nyökytteli ja Zayn kuunteli tarkkaavaisena edestä. 

"Ja mahtuuhan aina Naomin sänkyynkin!" Willow huudahti Zaynille. 

"Tuki suus!" Naomi huudahti. 

"Hah haa" Wilow nauroi ivallisesti. Juttelimme matkan aikana milloin mistäkin asioista. Niall oli erittäin kiinnostuneen oloinen kaikesta. No, hyvähän se vain. Nauroimme ja pidimme hauskaa yhdessä. Avasimme auton ikkunat ja annoimme auringon valon tulvia sisään. Nauroimme niin, että se kaikui maantiellä. 

"Kuka haluu tauon?" Naomi huusi edestä. 

"Minä!" Huusimme kaikki kolme takaata. Naomi kaahasi johonkin kahvilan pihaan, joka oli ainut sellainen näillä main. Olimme jo tulleet suurin piirtein 300 kilometriä. Eihän ollut kuin 400 jäljellä...

"Kuinka kauan me oikeen vielä kärrätään tossa autossa?" Niall valitti kävellessämme sisään rennon näköiseen maaseutukahvilaan. 

"Voi pikkunen, ei edes puoliakaan vielä ajettu" sanoin toiselle ja kurottauduin pörröttämään hänen hiuksiaan. 

"Mut mehän matkattiin jo varmaa viis tuntii" Niall sanoi surkeana. 

"Nii, elämä on joskus rankkaa" sanoin ja otin irlantilaisen käsikynkkään. 

"Koitetaan päästä vielä tänä iltana kotiin" Naomi ilmoitti nojatessaan kahvilan tiskiin.

"Ja sä meinasit ajaa 400 kilsaa neljässä tunnissa, kun me tultiin 300 viidessä tunnissa" laskeskelin. 

"No ei ollu mun idea jäädä maistelemaan jäätelöitä sinne" Naomi sanoi ja kääntyi sitten myyjän puoleen. 

"Haluutko jotain syötävää?" Kysyin Niallilta vieressäni. 

"Otan tollasen sämpylän ja muffinssin" hän sanoi. 

"Juotavaa?"

"Kahvi" nuorukainen vastasi lyhyesti virnuillen. 

"Kaks sämpylää, kahvi, kaakao ja muffini meille, kiitos" sanoin keski-ikäiselle naiselle, joka otti tilaukset vastaan. 

"Mä otan kahvin ja palan tota porkkanapiirakkaa" Willow sanoi. Myyjä laski hinnan ja maksoin kaikkien ruuat. Otimme tarjottimet ja menimme viiden pöytään syömään välipalaamme. 

Saimme syötyä ja lähdimme takaisin autolle. 

"Mä voin ajaa välillä, kerrot vaan tien" Zayn sanoi Naomille ja meni kuskin puolelle. 

"Ai kiva" Naomi sanoi hymyillen. Me kolme menimme taas taakse. Nyt minä olin keskellä. Ilta alkoi pikku hiljaa hämärtyä, kun köröttelimme pitkin maanteitä. Vilkaisin Willowiin, joka nojasi auton oveen ja varmaan torkkui. Niall katseli maisemia ja mietiskeli jotain itsekseen. Naomi ja Zayn istuivat hiljaa edessä. 

"Ei taideta ihan ehtiä iltapalaksi kotiin" sanoin hiljaa ja nojauduin eteen päin. 

"No tänään kuitenkin" Naomi sanoi katsottuaan kelloa. 

"Tästäkö vielä suoraan?" Zayn kysyi kuskin paikalta. 

"Joo, sit käännytään oikealle viidenkymmenen kilometrin päästä"

"Pitäiskö käydä tankkaamassa?" Zayn huomautti mittaria. 

"Oho, hyvä ku huomasit. Mennään sit kohta vasemmalle, siinä on yks bensa-asema" Naomi sanoi. Kyllästyin kuuntelemaan noiden juttusia ja nojauduin takaisin takapenkille. Niall käänsi katseensa minuun. Hän näytti jotenkin... Väsyneeltä?

"Ootko väsynyt?" Kysyin tuolta, joka venytti käsiään taakse päin. 

"Joo, rankkaa tää matkanteko" sinisilmä totesi. Hän haukotteli ja haukotus tarttui minuunkin. Ajoimme suitamme samaan aikaan, mikä näytti tyhmältä. Aloimme nauramaan kovaan ääneen, mikä herätti Willowin. 

"Ollaanko jo perillä?" Tyttö kysyi silmiään hieroen. 

"Ei vielä, muutamia tunteja vielä" sanoin hänelle. Willow mutisi jotain ja otti hyvän asennon nukkumiseen. 

"Hmm... Taidan ottaa pienet torkut. Oon ihan poikki" kerroin Niallille. Hän nyökkäsi ja laskeutui alemmas. Otin mukavan asennon nojaten Willowin kylkeen. Otin villapaidan pois päältäni ja laitoin sen syliini. Niall nojautui minua vasten ja otti itselleen rennon asennon. Asettelin jalkani paremmin ja nojasin pääni Willowin olkapäähän. Pistin villapuseroni peitoksi minun ja Niallin ylle. Sinisilmä laittoi toisen kätensä ympärilleni ja piti minua unikaverinaan. Hän laski päänsä olkapäälleni. Hänen hiuksensa kutittivat kasvojani ja siirsin niitä vähän syrjään. Otin mukavan asennon ja ummistin silmäni. En saanut heti unta, auton tärinä ja muut äänet häiritsivät sitä. 

Olin herännyt jo aiemmin, mutta en viitsinyt nousta tästä asennosta, sillä olisin herättänyt molemmat ystäväni. Huomasin meidän lähestyvän kotia. Naomi oli nyt ratissa ja hän ajoi tottuneesti hiekkatietä pitkin. Katselin yöllistä tähtitaivasta ajankuluksi. 

"Jee, kohta ollaan perillä" Naomi kuiskasi Zaynille. Tuo kuiskasi jotain takaisin, mutten saanut siitä selvää. Kello läheni luultavasti puolta yötä, kun Naomi vihdoin pysäytti portillemme. Hän nousi autosta Zaynin kanssa ja he menivät avaamaan portin. Näin kun Naomi avasi portin ja pyysi Zayniä menemään rattiin. Zayn ajoi sisään portista ja Naomi sulki sen perässään. Naomi ja Zayn vaihtoivat uudestaan paikkoja ja Naomi ajoi päätalolle vielä muutaman kilometrin. Aloin herättelemään ystäviäni. 

"Niall? Hei pörröpää, me ollaan perillä" kuiskien tuon korvaan. Niall havahtui unesta ja hymyili minulle. Ravistin Willowta olkapäästä, ja hänkin heräsi helposti. 

"Vau..." Niall henkäisi, kun katsoi ulos pimeään. 

"Odota vaan, aamulla tää kaikki on kauniimpaa" sanoin hänelle ja puin villapuseron päälleni. Naomi ajoi auton katoksen alle ja sammutti moottorin. Willow astui ulos autosta. 

"Tervetuloa Miracle:een" sanoin hymyillen. Katsoin kotiani. Niall ja Zayn kävelivät ihmeissään ympäriinsä, kuin olisimme saapuneet toiselle planeetalle.

"Aurora!" Kuulin tutun huudon takaatani. Käännyin ympäri ja hymy kohosi vielä leveämmin kasvoilleni. Juoksin veljeäni vastaan ja hyppäsin hänen syliinsä. 

"Mul oli ikävä sua" sanoin Ollielle.

"Hah, mullaki sua, sisko" Ollie sanoi ja pussasi poskeani. Walter ja Marcus saapuivat ulos ja halasin heitäkin. 

"Hei, te ootte varmaan ne kuuluisat muukalaiset!" Ollie hihkaisi ja taputti Niallia ja Zayniä olalle.

"Öö.. Joo. Oon Zayn" Zayn sanoi ujosti hymyillen. 

"Ja mä oon Niall" sinisilmä sanoi naurahtaen. 

"Hei poitsut, ei teijän noita tarttee pelätä, ne on ihan kivoja... Joskus" nauroin. Walter pukkasi minua nyrkillään ja nauroi. 

"Me tästä lähdetään kotiin" Naomi ja Willow sanoivat. Halasin tyttöjä nopeasti ja käskin heitä tulemaan huomenna tänne. 

"Joo, nähään, öitä kaikille!" Naomi huusi. Pojat huusivat hyvät yöt ja tytöt kaarsivat pois pihasta Naomin autolla. 

"Hei muskelimies, ota meijän laukut" totesin Marcukselle ja vedin Niallin ja Zaynin mukanani. Vein heidät  kuistille ja Marcus vei heidän laukut sisälle. 

"Hei Ollie, tai mikä ikinä, onks teil jossain tääl vessa?" Zayn kysyi. 

"Joo, tuu tänne, näytän sulle" Ollie sanoi ja vei Zaynin sisälle. Marcus toi teetä kuistille ja kaatoi sitä kaikille kuudelle. 

"No, mitä kaikkee täällä on tapahtunu mun poissa ollessa?" Kysyin veljeltäni ja istun Niallin viereen pienelle sohvalle. 

"Eipä mitään tavallisuudesta poikkeavaa" Walter sanoi ja siemaisi teetään. Ollie palasi Zayn perässään kuistille. 

"Miten matka meni, sis?" Ollie kysyi. 

"Ihanasti! Sydney on niin ihana!" Sanoin innoissani. Niall joi teetä hiljaa vieressäni. 

"No niin. Nyt te pojat saatte tutustua toisiinne" totesin ja tönäisin Niallia. 

"Mistä sä oot kotosin? Sun aksentti on jotenki... Kaukainen?" Marcus kysyi naurahtaen Niallilta. 

"Irlannista. Mut me asutaan Britanniassa. Tuo vastasi. 

"Aaa! Irlantilaisethan on kovia työntekijöitä, ha?" Walter naurahti. "Saatte tulla huomenna tutustumaan aitojen korjaukseen" 

"Hei, ne ei oo täällä työharjoittelussa, Waltsu" muistutin veljeäni. 

"Aijaa, mä ihan luulinkin..." Walter sanoi sarkastisesti. Pyöräytin silmiäni ja katsoin Zayniä ja Marcusta, jota olivat aloittaneet keskustelun itsenäisesti. En ihan heti päässyt jyvälle, mistä he keskustelivat. Kuitenkin se jossain vaiheessa selvisi... Tytöistä. 

"Kiva et toi vanhuskin sai keskusteluseuraa" naurahdin. Marcus ei kuullut onneksi sitä. Zayn jutteli Marcuksen kanssa, kuin vanhat tutut, ja Niall nauroi äänekkäästi Ollielle. Juttelimme siinä, kunnes sanoi talon 'emäntänä' heille:

"No niin kaikki poijat, nyt nukkumaan!" Sanoin äitimäisesti ja nousin ylös kerätäkseni teekupit.

"Mut äiti, missä mä nukun?" Niall kysyi ja katsoi minua surullisena. 

"Ja mää!" Ollie parkui. 

"Oo hiljaa pöhkö" sanoin Ollielle. Tyrkkäsin hänelle teekupit ja vedin Niallin mukanani sisälle. Zaynillä ja Marcuksella vain riitti puheltavaa. 

"No niin, herra Irlantilainen. Tässä näette keittiön, ja tuolla on ruokailuhuone" osoitin Niallille. 

"Ja tuolla on wc" ilmoitin ja osoitin yhtä ovea. 

"Sitten tässä on työhuone, tuolla pikku Ollien huone" osoitin ja Niall kurkisteli huoneisiin. Otin häntä kädestä ja vedin hänet perässäni yläkertaan. 

"Tuolla varasto, kylppäri, varasto ja vierashuone..." Selostin ja osoitin toisella kädellä huoneiden ovia. "...ja tässä mun huone" sanoin ja avasin huoneeni oven. Niall jäi seisomaan ovelle, joten työnsin hänet sisään. Katsoin huonettani. Violetit verhot kehystivät ikkunaa ja suoristin tumman maton lattialla. Istuin sängylleni, jossa oli punainen peitto. 

"Pojat ei oo siivonnu koko viikkoon" naurahdin. Sinisilmä kehui huonettani ja siirtyi sitten peilin eteen. Hän laittoi hiuksiaan paremmin. 

"Ne on ihan hyvin" naurahdin tuolle ja kurottauduin vetämään hänet sängylle istumaan. 

"Haluut varmaan nukkumaan jo?" Kysyin puoliksi. 

"Joo, voishan se olla ihan kiva" irlantilainen naurahti. 

"Tuu sitten" sanoin ja hyppäsin alas korkealta parisängyltäni. Menin varastoonsa sytytin sinne valot. Ne eivät kuitenkaan syttyneet.

"Kiva, lamppu palanut" sanoin ja suunnistin pimeässä varastossa. Kaivoin hyllyltä pussilakanan ja kaksi tyynyvaarua. 

"Ota noi, Niall!" Huudahdin ja heitin ne hänelle. Niall nappasi ne syliinsä ja menimme sitten pois pimeästä varastosta. Törmäsimme Walteriin matkalla. 

"Hei vaihda toi varaston lamppu" käskytin veljeäni. 

"Kyllä, prinsessa" Walter sanoi ja kumarsi. Läpsäisin häntä takaraivolle ja menin Niallin perään. 

"Misä Zayn mahtaa haluta nukkua?" Kysyin ohimennen. Samassa Zayn juoksi rappuset ylös.

"Sopiiko jos meen Marcuksen kanssa sivutaloon? Pärjäätkö täällä Nialler?" Suklaasilmä kyseli. 

"Joo, se käy ihan hyvin" sanoin ja katsoin vielä Nialliin. "Te taidatte olla hyvää pataa Marcuksen kanssa?" Kysyin ohimennen.

"Joo, juttu alko kulkee hyvin" Zayn naurahti. "Tota, mahtaako Naomi tulla tänne huomenna tai...?" Tuo kysyi katsoen lattiaa. 

"Mmm... Joo tulee se" sanoin virnistäen. "Mut meehän nyt, Marcus antaa sulle peiton ja muut" sanoin. 

"Missä sä nukut Nialler?" Zayn kysyi vielä. 

"Se olis halunnu nukkuu mun vieressä --" sanoin ja katsoin sivusilmällä, kun Niall punastui. "-- mut se nukkuu tossa vierashuoneessa" ilmoitin. Zayn nyökkäsi ja toivotti sitten vielä hyvät yöt, ennen kuin juoksi portaat alas. Menimme vierashuoneeseen ja laitoimme peiton ja tyynyt hyvin. Juttelimme siinä jotain kahdestaan, ennen kuin Ollie tupsahti huoneeseen. 

"Mitä, pikku poika?" Kysyin tuolta. 

"Aamulla sitte tuut mun kaa siirtää lampaat pohjoislaitumelle" Ollie sanoi.

"Hei, mähän vasta tulin kotiin!" Puolustauduin ja levitin käsiäni. 

"Sen takia just" tuo sanoi. "Nähään aamulla, Niall. Öitä teille" Ollie sanoi ja lähti sitten alakertaan. Jätin Niallin huoneen oven auki ja menin omaan huoneeseeni. Avasin laukkuni, mutten jaksanut alkaa purkamaan sitä nyt. Otin vain yöpaitani ja vaihdoin sen nopeasti päälleni. Kuulin Niallin menevän vessaan ja istuin peilipöytäni eteen. Järjestin ostoksiani pöydälle ja harjasin hiukseni. Niall tuli huoneeseeni paidattomana ja meinasi aiheuttaa minulle sydänkohtauksen. 

"Oh god, Nialler" henkäisin ja sain sinisilmäisen nauramaan. Menin vessaan ja pesin hampaani nopeasti. Sitten menin takaisin huoneeseeni, jossa Niall istui. Hän katseli kuvia vanhemmistani, Naomista, Willowista ja veljistäni. Jossain olin myös minä mukana. 

"Oot hyvännäkönen tässä" irlantilainen naurahti ja otti kuvan käteensä. Siinä olin yltä päältä mudassa ja makasin nauraen Marcuksen sylissä. 

"Hah, pelattiin mutasotaa, hankala päätellä, kumpi voitti" nauroin väsyneesti. Niallkin haukotteli. 

"Mees nyt nukkumaan, Nialler" sanoin ja tuo laittoi kuvan takaisin hyllyn päälle. 

"Nuku hyvin, sinisilmä" sanoin ja halasin Niallia hymyillen.

"Sä kans..." Niall aloitti ja katsoi sitten syvälle silmiini. Hänen silmänsä olivat niin kauniit..."...Tähtisilmä" tuo totesi hymyillen.  

"Hyvää yötä" Niall sanoi ja meni sitten ovelle. Hän kääntyi vielä vilkuttamalla minulle ja nauroin hänen peräänsä, kun tuo sulki oven. Menin ikkunalle ja katsoin ulos. Oli ihana olla taas kotona. Kuu paistoi taivaalla ja valaisi maata. Seisoin siinä hetken ja mietin maailman menoa. Menin sängylleni ja kaivauduin peiton alle, asetin tyynyjäni hyvin ja sammutin sitten lampun yöpöydälläni. Kieriskelin hetken sängyssä, ennen kuin löysin mukavan asennon ja vaivuin uneen. 

// víola, sain näinkin pitkän luvun aikaseksi. Mitä tykkäsitte tästä? Toivottavasti ei ollu tylsä tai mitenkään pitkäveteinen :D