Ohitin lauman naureskelevat nuoria ja ylitin kadun. Katsahdin rannekellooni ja huomasin olevan melkein myöhässä. Kiristin vauhtiani ja viiletin ihmisten ohi. Laukkuni heilui olallani ja pyytelin ihmisiltä anteeksi, kun laukkuni osui heihin. Pääsin vihdoin työpaikalleni ja astelin ovesta sisään.
"Huomenta muru!" Riley sanoi pyyhkiessään pöytiä. Menin hänen luokseen ja pussasin häntä suupieleen. Hymyilin hänelle ja hän minulle. Menin henkilökunnan huoneeseen ja jätin laukkuni ja ohuen takkini sinne. Laitoin valkoisen paidan päälleni, niin kuin kaikilla työntekijöillä on. Tarkistin kännykkäni ja sujautin sen laukkuni sivutaskuun. Sitten menin kahvilan puolelle ja aloin järjestelmään tiskistä tulleita astioita paikoilleen.
"Tuleeko Hannah tai muut tänään?" Kysyin Rileyltä.
"Hannahilla on vapaata koko viikko, mut Hope ja Ellen tulee varmaan kahentoista vuorolla" Riley vastasi.
"Okei" sanoin ja asettelun tylsistyneenä teepusseja värijärjestykseen. Keltaiset samaan osioon, punaiset ja oranssit yhteen, siniset omaan lokeroonsa... Heräsin oven kolahduksen ja käänsin kasvoni asiakkaaseen. Vanhemman sukupolven ikäinen mies tallusti kävelykeppinsä kanssa tiskille ja otti kahvia mukiinsa.
"Onko teillä jotain pullaa?" Hän kysyi ja katsoi minuun. Hymyilin hänelle ja esittelin korvapuusteja ja voipullia tiskillä.
Asiakkaita tuli ja meni koko ajan ja minulla alkoi olla kiire.
"Hei Riley, mihin ihmeeseen Hope ja Ellen on kadonnu? Niitten olis pitäny olla täällä jo tunti sitten!" Huudahdin poikaystävälleni kantaessani kahvikuppeja ja laskuttaessa asiakasta samalla.
"En mä vaan tiiä, taidat tarvita apua?" Riley naureskeli ja otti mukit itselleen pussaten poskeani samassa. Jatkoin asiakkaiden kanssa, kunnes ovi taas kävi. Hope kiirehti hulmuavan hiuspörrönsä kanssa tiskille ja pahoitteli suurieleisesti myöhästymistään.
"Joo, selitä sit joskus. Mut ota toi asiakas nyt" käskin häntä ja pujahdin itse tiskiltä pois. Kahvilassa oli harvinaisen paljon porukkaa tänään. Jokunen vakioasiakas istui siemailemassa teetä kulmapöysässä. Nuoriso taas haki Starbucksin kahvit mukaansa.
Kun hälinä vähän hiljeni, päätin pitää itsekin tauon. Menin takahuoneeseen napaten tiskiltä sämpylän mukaani. Istuin pöydän ääressä ja mussutin sämpylää hitaasti.
"Hei Liv! Ruoka tunti loppus jo ajat sitten!" Riley huusi. Tungin loput leivästä suuhuni ja yritin tähdätä paperia roskakoriin. Heitto meni kuitenkin ohi ja laahustin nostamaan sen roskikseen. Palasin takaisin kahvilan puolelle ja menin tiskille laskuttamaan jonoksi kertyneitä ihmisiä. Tiskillä oli ruskea tukkainen poika, ehkä minun ikäiseni, ja hän odotteli kärsimättömänä palvelua.
"Moi, kaunokainen" jätkä sanoi ja katseli minua. Vilkaisin häntä vähän epäuskoisena ja näpyttelin hänen ostoksensa samalla koneeseen.
"Se olis 12 ja kaks-"
"Pidä loput upeus" hän sanoi ja läimäytti kaksikymppisen pöytään. Poika otti kahvinsa ja muut ostoksensa ja lähti pöytäänsä. Katsoin hänen peräänsä vähän kummaksuneesti, kunnes Hope läpsäisi minua olkapäähän.
"Sulla on ihailijoita" hän virnuili ja teki mieli heittää juuri tullut kermaleivos hänen naamaansa. Jatkoin asiakkaiden parissa ja tarkkailin poikaa samalla.
Viiden jälkeen hälinä taas hiljeni ja poika oli kadonnut huomaamattani. Pyyhin pöytiä ajan kuluksi ja odotin työpäivän loppumista.
"Hei sä voit varmaan lähtee vähän aikasemmin tänään" Riley sanoi. "Tulit sentään jo ajoissa ja oot ollu muutenki niin ahkera" Riley halasi minua takaata päin ja suuteli kaulaani.
"Okei, tuutko sä myös?" Kysyin. Menimme takahuoneeseen ja vaihdoin valkoisen paidan pois päältäni.
"Sori, sopisin poikien kanssa, et mennään ulos muutamaksi tunniksi" Riley sanoi ja pörrötti hiuksiani. Otin laukun olalleni ja pussasin Rileytä.
"Joo, pidä hauskaa sitten, nähään!" Huudahdin ja lähdin kahvilasta kotiin päin. Laitoin kuulokkeet korvilleni ja kävelin katse maahan suunnattuna.
Hetken päästä huomasin edessä päin sen saman jätkän kävelevän minua kohti. Katsoin uudestaan, mutta kyllä se oli hän. Yritin piilottaa kasvoni ja harvoin hiuksiani epätoivoisesti kasvojeni eteen. Kävelin mahdollisimman nopeasti. Nyt hän oli aivan edessäni.
"Hei luuleks sä et mä en tunnistais sua?" Poika naurahti ja nappasin kädestäni kiinni. Hän veti minut kadun viereen ja katsoi minua silmiin. Hänellä oli ihanat siniset silmät. Yhtäkkiä heräsin taas maanpinnalle ja riuhtaisin itseni irti hänestä. Lähdin taas kävelemään kotiin päin.
"Odota!" Poika huusi perässäni. Otin kuulokkeet pois korvistani ja pysähdyin.
"Hei sinä... Mikä sun nimi sit ikinä onkaan-" aloitin.
"Louis" poika tai siis Louis sanoi.
"Louis, niin kuitenki mitä asiaa sulla on?" Kysyin häneltä.
"Ei oikeastaan mitään, ajattelin vaa et jos tahtoisit komeaa juttelu seuraa, nii voisin saattaa sut kotiin" Louis rehenteli.
"No kuule, ei kiitos" sanoin päättäväisenä ja jatkoin matkaani. Louis jatkoi seurailuani ja yritti jutella minulle jotain.
"Lähtisitkö mun kanssa ulos?" Louis kysyi. Vilkaisin häntä epäuskoisena.
"Et oo tosissas" sanoin. "Ootko jotenki epätoivoinen?" Naurahdin. Yrittää nyt iskeä tyttöjä tosta vain. Louis yritti sanoa jotain, mutta onneksi puhelimeni pelasti minut.
"Moi kulta" Riley sanoi vastattuani puheluun.
"No moi" sanoin ja hymyilin.
"Pojat peruiki, nii että jos et oo vielä sopinu mitään muuta menoa, niin voisin tulla sun luokse" Riley sanoi ja tunnistin hänen virnuilevan.
"Joo, tuu vaan ja pelasta mut jonku idiootin kynsistä täältä" sanoin ja katsoin Louista.
"Ai mitä?"
"Ei mitään. Tuu sitten ku ehit, nähään muru" sanoin voitonriemuisena. Louisin leuka loksahti auki.
"Joo, moi" Riley sanoi ja lopetti puhelun.
"Nii siitäs kuulit" sanoin Louisille.
"Ai täh?"
"Niin, että mulla on jo poikaystävä. Voit painuu hiiteen siitä" sanoin ilkeästi ja käännyin sivukadulle. Louis katosi toiselle kadulle ja nauroin hänelle mielessäni.
// eka osa, tää on siis Louis ficci, joo sori olis ehkä pitäny tehä Niallist mut teen sit seuraavaks. Mut laittakaa kommenttii! Ja laitan ton päähenkilön ja Rileyn kuvat vaiks ens osaan sitten :)
Jee Louis ficci ♥♥
VastaaPoistaOi... :3 Tää vaikuttaa tosi ihanalta :)
VastaaPoista~Em
Jes Louis-ficci! Ja ihana toi Louis tos xD ""Ei oikeastaan mitään, ajattelin vaa et jos tahtoisit komeaa juttelu seuraa, nii voisin saattaa sut kotiin" Louis rehenteli. "
VastaaPoistamut jatka nopee :D
Hahhah, kiitti sulle ja kaikil muilleki. Ja muuten vaihdan Ton taustanki vaiks huomen xD
PoistaVähäks ihana<3
VastaaPoista