Live your life ~ 7

Zayn:

Heräsin tiedottomana seuraavana aamuna. Päätäni särki niin, etten muistanut mitään. Lompsin keittiöön ja otin tupla annoksen särkylääkettä. Jäin keittiönpöydän ääreen palauttamaan muistiini eilistä. Muistan vain, että Katie taisi lähteä vihaisena pois. Oliko hän loukannut jossain, vai mitä hänelle mahtoi tapahtua? Vai sanoinko minä jotain? Tiedän itsekin, että olen aika idiootti kun olen humalassa. Yhtäkkiä kuulin puhelimen soivan. Juoksin äänen suuntaan, ja löysin kännykkäni eteisestä.
"Haloo?" kysyin tuntemattomaan numerooni vastattuani.
"Moi, täällä Liam" toisesta päästä kuului.
"Ai, no moi" sanoin.
"Voiks Katie tulla puhelimeen? Se ei vastannu sen omasta" Liam kysyi. Katie? Eikö hän muka ole kotonaan?
"Öö.. No kun se on vähän hankalaa..." sanoin kireänä. Näin Katien nahkatakin eteisen lattialla. Nostin sen ylös naulakkoon.
"Miten niin hankalaa?" Liam kysyi hieman vihaisena. Yhtäkkiä silmissäni eilisilta palautui mieleeni yhtenä ryöppynä. Minä kai olin hieman enemmänkin idiootti. Ja minä löin Katieta! Ei voi olla totta!
"Haloo?" Liam huhuili, kun en ollut sanonut hetkeen mitään.
"Eh, siis Katie lähti tuota kauppaan hetki sitten" valehtelin sujuvasti.
"Kauppaan? Ai. No pyydä sitä sitten soittamaan, kun tulee" Liam murahti ja katkaisi puhelun. Painoin puhelimen kiinni pöydään ja nojasin seinään. Laskin pääni seinää vasten ja ajatukset ryöppyivät sisältäni. Muistin kaiken. Hakkasin nyrkillä seinää ja vihasin itseäni. Olin pettänyt lupaukseni. Miksi minun pitää aina pilata kaikki?! Tai sitten minua ei ole luotu tähän maailmaan. Olen erehdys. Puhdas virhe Jumalan käsistä. Turhake. Idiootti. Aivoton kana!

Kun olin hetken vittuillut itselleni, ryhdistäydyin kunnolla. Ensiksi pitäisi selvittää missä hitossa Katie oli. Hän oli lähtenyt kovalla kiireellä pois täältä. Se itsepäinen ihminen on voinut mennä vaikka mihin! Katie ajattelee, että juokseminen mahdollisimman kauas on pakokeino kaikesta. Hänhän on juossut varmasti jonnekin eksyksiin! Siinä samassa kiepautin moottoripyörän avaimet sormeeni ympärille ja lähdin vikkelästi ulos. Istuin mopon selkään ja käynnistin sen. Lähdin ajamaan isolle tielle. Kiertelin pitkin katuja ympäri kaupunkia. Kävin bensa-aseman kautta ja kaasutin sitten maaseudulle päin.

Monen tunnin päästä palasin neuvottomana takaisin keskustaan. Okei, ajattele järkevästi. Hoin itselleni. Mene kertomaan totuus Liamille. Vaikket ehkä saisikaan Katietä ikinä enää takaisin, tee se. Saat syyttää tästä vain itseäni. Kaarsin kulmasta vasemmalle ja ohjasin Katien talon luokse. Pysäytin pyörän portille. Huokaisin ja vedin kypärän pois päästäni. Nousin pyörän selästä ja hölkkäsin ovelle. Koputin kolme kertaa. Ei vastausta. Koputin uudestaan. Kokeilin ovea, jos se sattuisi olemaan auki. Ei ollut. Olikohan Liam saanut selville, että Katie oli kadonnut ja lähtenyt etsimään häntä. Hakkasin ovea kärsimättömästi.
"Kuten varmaan huomasit, siellä ei ole ketään kotona. Mikä sinut tänne tuo?" kysyi ääni takaatani.

"Miten niin vain yhden asian vuosi voi karata!?" Liam karjui minulle.
"Älä mulle huuda! Sun siskos mielestä juokseminen on paras pakoreitti!" ärähdin takaisin. Henkäisin syvään ja päätin rauhoittua.
Olimme riidelleet tästä jo varmaan vartin.
"Okei, kuule Liam, me molemmat ollaan ihan yhtä huolissaan Katiestä" sanoin rauhoittaakseni ilmapiiriä.
"Tää kaikki on sun vika" Liam murahti taas.
"Kannattaako poliiseille soittaa?" kysyin huolimatta hänestä.
"Ei, ne alottaa etsinnät vasta kolmen vuorokauden jälkeen" Liam sanoi kuulostaen siltä, että hänellä oli jotain kokemusta.
"Okei, lähetäänkö etsimään sitten?" kysyin hieman ärtyneenä Liamin käytöksestä. Minä yritän olla mahdollisimman ystävällinen hänelle, mutta Liam kohtelee minua kuin pikku kakaraa.
"Ei kannata, nyt on jo pimeää mennään huomenna, soittelen sulle" Liam sanoi jo rauhallisemmin. Nyökkäsin ja lähdin kohti eteistä. Avasin oven ja olin jo lähtemässä, kunnes Liam sanoi:
"Hei Zayn" hän lausui. "Mä tiiän kyllä et me molemmat ollaan ihan yhtä huolissaan siitä mun itsepäisestä siskosta" Hymyilin hänelle pienesti ja lähdin sitten ulos sulkien oven perässäni.

//Sori tylsyyys :D ja en oikeen tiedä miten toi Katie taivutetaan noissa kaikissa Katietä Katiestä ym. kohdissa. :)
Mut ihana että jaksatte lukee näit mun stoorei <3<3