tiistai 29. huhtikuuta 2014

A cup of tea makes everything better ~ 6


"Felicia, miksi Louis lähti äsken ulos kuin sähköiskun saaneena?" Harry toisti kysymyksensä. En vastannut. Istuin vain kovalla tuolilla ja katsoin lattiaan.
"Felicia, vastaa" Zayn käski. Nostin katseeni poikiin. Molemmilla oli päällään toppi ja heidän tatuoinnut kädet tekivät tunnelmasta jotenkin kireän.
"No?" Harry odotteli vastaustani.
"Mitä vittu se teille kuuluu!?" Tiuskaisin ja nousin ylös tuolista. Pojat yllättyvät reaktiostani.
"Älä sä huuda meille!" Zayn huudahti.
"Koska me ollaan melkeen sen perhe!" Harry sanoi korottaen ääntään.
"Ei sen oikeet vanhemmat ainakaan siitä välittänyt" Mumisin.
"Mitä?" Harry kysyi.
"No ihan sama. Louis viiltelee, en tiiä syytä, oon käskeny sen lopettaa se ja..." Kerroin kaiken putkessa. Harry ja Zayn eivät oikein osanneet sanoa mitään.
"Ei hemmetti... Mä en sit kertonu teille tästä" Sanoin ja nousin nopeasti ylös. Nappasin Harryn skootterin avaimet pöydältä ja melkein juoksin eteiseen. Vedin kenkäni nopeasti jalkaani ja juoksin ulos. Läimäytin oven kiinni ja juoksin Harryn skootterille. Vedin kypärän päähäni ja istuin penkille. Huokaisin ja yritin parhaani mukaan muistella Harryn ohjeita. Työnsin avaimet sisään ja käynnistin skootterin.
"Hei!" Kuului yhtäkkiä huuto. Käänsin pääni ovelle.
"Mun täytyy mennä Louisin luo!" Huusin ja kaahasin pois pihasta. Ensin ohjaus heittelehti, mutta sain sen hallintaan nopeasti. Kiihdytin pitkillä teillä ja olin kotona nopeammin kuin luulinkaan. Parkkeerasin skootterin taloni eteen ja vastentahtoani vilkaisin nopeasti naapuriin. Siellä oli pimeää. Juoksin sisälle taloon ja menin portaat ylös. Avasin asuntoni oven ja pujahdin sisälle nopeasti. Ovi loksahti lukkoon takanani ja pudotin Harryn kypärän vahingossa maahan. Nojasin seinään ja pidin silmiäni kiinni. Hienoa Felicia, nyt sä sitten pilasit kaiken taas, sanoin itselleni. Pitikin mennä möläyttämään se taas kaikille. Nyt Harry ja Zayn kertoo sen varmasti Niallille ja Liamille, ja jossain vaiheessa Louiskin saa kuulla siitä. Ja kaikista parasta, että kohta se on koko maailman tietoudessa. Huokaisin ja pyyhin eksyneen kyyneleen poskeltani. Heitin kengät jalastani ja menin keittiöön. Otin lasiin kylmää vettä ja kulautin sen alas kurkustani. Hengitin syvään ja menin katsomaan Mayta. Se tuhisi suloisesti sänkyni päällä. Menin kirjahyllylle ja otin sieltä jonkun muotilehden ja aloin selailemaan sitä.

Heräsin yhtäkkiä siihen, että joku hakkasi kärsimättömästi oveani. Räpyttelin hetken silmiäni ja nousin sitten sängyltä, johon olin nukahtanut. Lehti tippui lattialle ja nostin sen sängylle. Ovea hakattiin niin, että kohta se varmaan hajoaisi. Kiiruhdin ovelle ja avasin sen. May meinasi karata ulos, mutta nappasin sen syliini. Harry paljastui oven takaata ja käskin hänet sisään.
"Mikä kesti, seisoin tos varmaan kymmenen minuuttia" Harry sanoi ja naurahti rennosti.
"Mä nukuin..." sanoin hiljaa ja otin Harryn skootterin avaimet pöydältä. Heitin ne Harryle, joka nappasi ne tyylikkäästi.
"Sä tulit varmaan hakemaan näitä" sanoin ja osoitin katseellani kypärää, joka oli hyllyn päällä. Silitin Mayn päätä, kun Harry kurotti kypärän hyllyltä.
"Oli mulla muutakin asiaa" Harry aloitti.
"Joo, kiitos ei nyt. En haluu kuulla siitä yhtään" Sanoin tiukasti. Olin viemässä Maytä keittiöön, kun Harry nappasi yhtäkkiä käsivarrestani. May hyppäsi sylistäni ja juoksi jonnekin käytävälle. Katsoin Harryä kysyvästi. Harry katsoi tummiin silmiini ja sanoi ilmeettömästi:
"Kyllä me jotain aavistettiin"
"No miksette tehny mitään?!" Tuhahdin.
"Kaikki ei aina ole niin yksinkertaista" Harry sanoi.
"Painu hittoon siitä!" Huusin ja tuuppasin Harryn kauemmas.
"Miks sä huudat mulle?" Harry kysyi.
"No koska mua ei pätkääkään kiinnosta mitä Louis ajattelee musta, inhootteko te kaikki mua nyt  ja-" sanoin katsoen Harryä tuimasti, mutta hän keskeytti minut.
"Olisit joskus hiljaa, ni asiat vois olla toisin" Harry sanoi kylmästi. Katsoin häntä vihaisena, kun hän astui ulos asunnostani ja löi oven kiinni. Marssin vihaisena keittiöön ja nojasin seinään. Pyörittelin päätäni ja kamppailin ajatuksiani vastaan. Osa minusta halusi mennä jonnekin kaupungille tekemään jotain tyhmyyksiä, ehkä baariin tai jonnekin irrottelemaan, osa taas käski mennä vain nukkumaan. Katsoin kännykkäni näyttöä, jossa luki "Y.O.L.O" Kello näytti puoli kahdeksaa. You only live once, päätin lähteä kaupungille. Puin jotain hieman parempaa päälleni ja laitoin Maylle vielä ruokaa.

Kävelin pimeitä katuja, joita valaisivat kaikki mainosvalot ja katulamput. Muutaman korttelin päästä saavuin yhdelle aika suositullekin klubille. Menin sisään ja kävelin suoraan tiskille. Tilasin jotain vahvaa juotavaa itselleni ja istuin tiskin vieressä olevalle tuolille. Musiikki pauhasi taustalla ja katsoin ihmisiä. Vahva alkoholin haju leijui ilmassa ja kulautin itsekin juomaa kurkkuuni. Katselin ihmisiä, joita oli ihan joka lähtöön. Toiset tanssivat, jotkut vain joivat. Minulle kaikki oli suhteellisen uutta, en juurikaan käy tälläisissä paikoissa. Tämäkin on ensimmäinen kerta tänä vuonna. Join juomani loppuun ja tilasin samantien uuden samanlaisen.


*Viikon kuluttua*

Istuin taas baarissa ja litkin juomaa. Olin sanonut itselleni, ettei tämä saisi tulla tavaksi, mutta niin sitä vaan taas täällä istutaan. Louis ei ollut puhunut minulle enää, ei puhuisi varmaan enää ikinä. Harry ja Zayn olivat yrittäneet puhua päähäni järkeä, mutta passitin heidät aina ulos asunnostani. Nyt heitäkään ei ollut näkynyt enää. Nialliin olin törmännyt juuri ennen kuin tulin tänne ja hän käänsi katseensa nopeasti pois, aivan kun ei olisi tuntenutkaan minua. Kulautin yhden juoman alas kurkustani ja läimäisin setelin tiskille. Lähdin nopeasti ulos koko rakennuksessta ja juoksin kotiini. Ulkona satoi hieman ja oli jo pimeää. Juoksin sisälle taloon ja painoin hissinappulaa. Naputin kärsimättömänä reittäni sormillani. Hissi saapui ja painoin 2. kerros nappulaa. Ovet aukesivat tavattoman hitaasti. Juoksin ulos hissistä ja menin asuntooni. Lukitsin ulko-oven. Nojasin oveen ja annoin kyynelten virrata kasvoillani. Sammutin valot asunnostani. En halunnut muistella mitään. En halunnut muistaa niitä aikoja, kun kaikki oli vielä hyvin. Juoksimme kaikki kuusi kilpaa uima-altaaseen Louisin pihalla. Naurahdin itsekseni, kun muistin, miten Louis oli kerran hypännyt minä hänen selässään uimaan ja saanut kuulla kunniansa sen jälkeen.   Ei, en saanut muistella niitä. Olin itse pilannut tämän kaiken vain päästämällä sammakoita suustani. Löin itseäni poskelle ja käskin ryhdistäytyä. Sytytin valot ja menin kylpyhuoneeseen. Riisuin vaatteeni ja menin lämpimään suihkuun. Annoin lämpimän veden virrata kehoani pitkin ja pesin hiukseni lempishampoollani. Astuin ulos suihkusta ja kiedoin pyyhkeen löysästi ympärilleni. Menin huoneeseeni ja vaihdoin yöpaidan päälleni. Kömmin sängylleni ja sammutin valot. Painoin pääni tyynyyn ja annoin unen vallata kehoni.

// Täs toivottavasti tapahtus edes jotain :D Huomenna en välttämättä ehi jatkaa, mut viimeistään torstaina sit taas :)

3 kommenttia:

  1. Juu, tää oli jännempi, ku se edelline! :)

    VastaaPoista
  2. Tää oli taas kerran ihana ♥ Jännittää mite jatkossa käy... :3

    VastaaPoista
  3. Tää on ihana! <3 Ootan innolla jatkoa :)

    ~Em

    VastaaPoista

Kiitos kommentista! Ne saa mut aina hymyilemään :)