9. Who cares if it's right or not

Ovi kävi ja pompahdin ylös Louisin sylistä. Suudelma jäi kesken ja laitoin telkkarin äkkiä päälle. Istuin nojatuoliin ja seurasimme parhaamme mukaan televisiota, kuin olisimme koko ajan katsoneet sitä. Harry tepasteli olohuoneeseen ja virnisti.

"Päivää" Hän sanoi herrasmiesmäisesti. "Ei teijän tarvii mun seurassa esittää, ettette ole pari" Harry naurahti, kun vilkuilimme Louisin kanssa toisiamme. Ai niin, Harry tiesikin meistä jo. Naurahdin ja menin sohvalle Loun viereen. 

"Miks sä muuten tulit nyt jo?" Louis kysyi. Hän olisi selvästikin viettänyt aikaa kanssani mielummin kahdestaan. 

"Niall meni vielä jonnekin asiolle" Harry sanoi ja nojasi seinään. 

"Miks te muuten salaatte tätä teijän juttua?" Harry kysyi, kun Louis pussasi minua poskelle korvan alapuolelle. 

"Ööö... no koska me tai siis" Aloitin änkyttämään jotan. En ikinä ollut hyvä sanomaan mitään. En vain löytänyt oikeita sanoja tilanteisiin. 

"No, tää on aika tuoretta ja Jade mietti, miten Niall reakoi tähän" Louis selitti paremmin. 

"Aa.. No en mä usko, et Niall pahastuu" Harry sanoi retkahtaen tuoliin. 

"Niall on kuitenki tuntenu mut kaks vuotta" Sanoin. 

"Kertokaa tänä illalla, tai mä kerron" Harry sanoi ja virnisti. 

"Joo, mielummin se eka" Sanoin naurahtaen ja ajoin Harryn pois suutelemalla Louisia pitkään. Louis kieräytti minut alleen ja piti huuliaan huulillaan. Mahassani lensi perhosia. En varmaan ikinä tottuisi tähän. Louisin suudelmat ovat aina niin ihania ja jollain tapaa erilaisia. Louis on kyllä ensimäinen, jolta olen saanut enemmän kuin yhden suudelman. Kiitos isäni. Isäni kielsi minua tapaamasta poikia, Niall oli ainut poikkeus. Taas isä palasi mieleeni kummittelemaan. Itse asiassa hän palasi mieleeni joka ilta, kun menin nukkumaan. En kertonut siitäkään kenellekään. Pelkään vain yksinäni, että isäni tulee jostain ja hakkaa minut kuoliaaksi.    Tunsin Louisin irrottautuvan minusta.

"Jade?" Hän kysyi ja katseli minua vuorotellen molempiin silmiin. Heräsin ajatuksistani ja tunsin katselevani Louista vetisin silmin. Räpsyttelin kyyneleet nopeasti pois ja nostin Louisin pois päältäni. Louis katsoi minua huolestuneena ja kysyi, mikä minulle tuli. En vastannut hänelle ensin. Kastelin käsiäni, jotka olivat hikoilleet. Käänsin katseeni Louisin ihaniin kasvoihin. Purskahdin heti itkuun. Louis otti minut halaukseen ja piti käsiään suojelevasti ympärilläni. Itkin Louisin rintakehää vasten ja Louis yritti rauhoitella minua. 

"Shh Ei ole mitään hätää" Louis sanoi ja silitti päätäni. 

"Onpas!" Huudahdin. "Mun mielipuoli isä voi tulla tosta ovesta vaikka ase mukanaan ja hakata mut kuoliaaksi" Sanoin kyynelten virratessa poskillani. 

"Ei voi, eikä tulekaan" Louis sanoi ja veti minut syliinsä istumaan. Hän siirsi muutaman hiuksen pois kasvoiltani. 

"Sitä paitsi mä suojelisin sua" Louis sanoi hymyillen ja sai minut hymyilemään myös pienesti. 

"Sä oot söpö, kun itket" Louis sanoi. Naurahdin pienesti. 

"Niin varmaan" sanoin. 

"Ootpas" Louis sanoi ja silitti kasvojani. 

"Louis, sä oot ihana" sanoin hitaasti. Louisin kasvoille levisi leveämpi hymy, joka sai minutkin hymyilemään. 

"Sä oot täydellinen" Louis sanoi ja tunsin sydämmeni pysähtyvän hetkeksi. Kyyneleet olivat kadonneet jonnekin, mutta minun teki silti mieli itkeä. Pelkästään siitä, että Louis oli tuossa. Louis tuli lähemmäksi ja suuteli minua. 

"Louis, laula mulle" Pyysin häntä. 

"Ooks sä ihan varma?" Louis kysyi. Nyökkäsin hymyillen pienesti. Louis alkoi hyräilemään jotain rauhallista kappaletta. 

"Ei ei  laula jotain menevää, piristävää" sanoin. 

"No, se on vähän haastavaa, ku toinen itkee siin vieressä" Louis sanoi. 

"HARRYY!!" Huusin Harryä. Pian hän saapui portaista ja pyyhälsi olohuoneeseen. Harry katsoi minua hetken ihmetelle, muutei kysynyt asiasta enempää. 

"Laulakaa jotain piristävää mulle yhdessä" Käskin poikia ja potkaisin Louisin seisomaan. Harry ja Louis sopivat jotain, ilmeisesti, mitä he laulaisivat. Harry napsutti sormillaan tahtia ja aloitti laulun. 

"You don't understand, you don't understand,   

What you do to me when you hold his hand
We were meant to be, but a twist of fate

Made it so we had to walk away"    En tunnistanut kappaletta, mutta ei se mitään haitannut. 

"'Cause we're on fire, we're on on fire

We're on fire now
Yeah, we're on fire, we're on on fire

We're on fire now" Louis jatkoi ja piti katseensa minussa. 

"I don't care what people say when we're together
You know I wanna be the one who hold you when you sleep
I just want it to be you and I forever
I know you wanna leave so come on baby be with me so happily" Pojat lauloivat yhdessä. Heistä hehkui jotain maagista energiaa, joka sai hyvälle tuulelle. Pojat lauloivat kappaleen loppuun ja saivat minulta raikuvat aplodit. 

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Anteeks kauheest ku täst tuli näin lyhyt ja tylsä... Enkä saanut tota tekstii vaihdettuu takas normaaliks tosa lopus....
En oo ihan varma ehinkö jatkaa huomenna, mut yritän parhaani mukaan :)

-Maija