4. Who cares if it's right or not

Harry saapui unisena keittiöön. Hän kaivoi kaappeja ja otti särkylääkkeen.
"Harry kuinka paljon sä joit eilen?" Liam ihmetteli.
"Öö... En mä nyt paljon muistaakseni" Harry sanoi ja haukotteli.
"Sä oot ainut, jolla on krapula" Zayn sanoi. Harry mumisi jotain epämääräistä ja kääntyi minuun päin.
"Ai säki oot täällä" Harry sanoi ja hymyili vinosti.
"Joo, muutin tänne tänään" sanoin ja huokaisin. Muut pojat katsoivat meitä.
"Kertokaa kaikki, mitä mulla on jäänyt välistä" Harry käski.
"No ei paljonkaan muuta kun, että Jade muutti tänne nyt joksikin aikaa ja me ollaan nyt lähdössä areenalle harjoittelemaan" Niall sanoi korottaen ääntään loppua kohden. Harry otti omenan korista ja haukkasi siitä.
"Ja oliko siihen jokin syy, miksi Jade tuli tänne? Vai halusko se tulla kattomaan mua?" Harry virnuili.
"Unissas" sanoin.
"Me kerrotaan sulle joskus, mut tuu nyt!" Louis huusi eteisestä.
"No joo joo" Harry murahti. Hän heitti omenan röntin roskikseen ja tuli eteiseen. Liam ja Zayn olivat jo autossa odotamassa meitä. Menin Louisin mukana ulos, kun Niall jäi tarkistamaan, että Harry tulee. Menin takapenkille, sillä Liam ja Zayn olivat vallanneet etuosan. Louis meni keskelle ja Niall ja Harry tunkeutuivat vierekkäin. Liam lähti ajamaan ja pojat keskustelivat jostain turhan päiväsistä. Itse en osallistunut keskusteluun, vaan tuijottelin ohi kiitäviä maisemia. Mietiskelin kaikenlaista ja uppouduin ajatuksiini. Arvatenkin ajattelin perhettäni. Isää en kaivannut yhtään, mutta sisaruksiani oli ikävä. Ikävöin sitä, kun Linda herättää minut pomppimalla päälläni, kun Nelly pölisee jostain uudesta luomu jogurtista aamiaspöydässä, sitä kun syötän Charlottea ja hän sylkee kaiken ruuan ulos...
"Jade, tuletko?!" kuulin jonkun huutavan. Nostin päätäni ylös ja huomasin olevani yksin autossa. Irrotin turvavyön ja nousin ylös autosta. Katselin ympärilleni ja näin pojat kävelemässä vähän matkan päässä.
"Mitä sä oikein jäit mietiskelemään?" joku kysyi takaatani. Hätkähdin nopeasti ja käännyin ympäri kavahtaen hieman taaemmas. Louis katsoi minua kysyvästi. Huokaisin.
"Sun pitää tietää yksi juttu: mua ei saa ikinä pelästyttää" sanoin ja naurahdin. Louiskin nauroi ja sanoi:
"Yritän muistaa" Hän lähti kävelemään kohti ovea, josta muut menivät sisään. Seurasin hänen perässään.
"Ajattelitko perhettäsi?" Louis kysyi. Äh, luulin jo hänen unohtaneen asian.
"Joo..." sanoin. Louis avasi raskaan oven ja päästi minut ensin sisään.
"Haluatko puhua siitä?" Louis kysyi. Naurahdin.
"Olet samanlainen kuin Niall" sanoin ja Louis nauroi.
"No, me olemme kuin perhettä osaltaan. Ja nyt sinä kuulut siihen" Louis sanoi hymyillen. En tiedä, mikä häntä hymyilytti, mutta päätin hymyillä myös.
"Ja en välttämättä halua puhua siitä ainakaan nyt" sanoin ja saavuimme järkyttävän suurelle areenalle. Suustani pääsi "Vau".
"Ja sieltä saapuvat Louis sekä Jade!" Harry huusi lavalta. "Mikä kesti?!" hän matki meitä. Nauroimme ja muutkin pojat tulivat jostain takahuoneesta lavalle. Kävelimme lavan eteen ja Louis hyppäsi kevyesti sen päälle. Minä yritin epätoivoisesti etsiä portaita sinne, koska en pääsisi sinne noin. Yritin matkia Louista, mutta se epäonnistui täysin. Yritin uudestaan kiivetä lavalle, huonoin tuloksin.
"Neitokainen hädässä, Louis" Harry virnuili Louisille huomattuaan minut. Louis kääntyi ympäri ja huomasi minut. Harry nauroi, kun mätkähdin lattialle. Louis mulkaisi Harryä, joka tukahdutti naurunsa. Louis käveli lavan reunalle ja ojensi kätensä. Otin siitä kiinni ja kipusin lavalle Louisin avustuksella.
"Kiitos" sanoin ja loin sivummalla virnuilevaan Harryyn murhaavan katseen. Menimme muiden kanssa takahuoneeseen ja Louis rämähti sohvalle Liamin päälle. Minä jäin nojaamaan johonkin tuoliin ja kuuntelin poikien ja varmaan jonkun managerin puhetta.
"Onhan se muuten ok, että Jade muutti meille?" Niall kysyi mieheltä. Mies kääntyi minuun päin ja hymyili.
"Joo, ei siinä mitään" mies sanoi ja kääntyi pois päin. Odotin, että hän olisi esittäytynyt itsekin. No, ei siinä mitään. Louis taisi huomata sen ilmeestäni, ja naurahti pienesti. Mies oli selkäpäin minuun ja jutteli poikien kanssa.
"Paul, voidaanko jo mennä harjoittelemaan?" Louis kysyi.
"Joo, minun täytyy kyllä lähteä, mutta kai te täällä perjäätte keskenänne?" mies, tai siis Paul kysyi ja katsoi poikia epäuskoisena.
"Totta kai, Jade pitää meidät kurissa" Harry sanoi ja virnisti minulle.
"No sepä hyvä" Paul sanoi ja lähti huoneesta vilkaisematta minua. Huokaisin.
"Sehän meni hyvin" sanoin ja istahdin sohvan reunalle.
"Miten niin?" Louis kysyi.
"Paul vihaa minua" sanoin. Enkä minäkään hänestä nyt pidäkään.
"Äh, se nyt on vaan tuollainen stressaantunut kaikesta" Louis sanoi ja kaatoi minut sohvan käsinojalta päällensä. Makasin poikittain pää Louisin ja jalat Niallin päällä. Löin Louisia leikillä tyynyllä. Louis alkoi nauramaan ja tipuin alas lattialle.
"Ja kiitos tästäkin" sanoin nousten lattialta. Pyyhin housujani tomusta. Katsoin poikia edessäni. Liam ei kuullut, eikä nähnyt mitää, sillä hänellä oli puhelin melkein kiinni nenässään. Zayn laittoi hiuksiaan peilin edessä. Niall heitteli jotain puhelinta kädessään ja vihelteli omiaan. Louis retkotti sohvalla ja tuijotti minua murhaavana.
"Lopeta Louis" sanoin ja yritin pitää pokkaani. Louis nosti toista kulmakarvaansa saaden minut nauramaan.
"Mitä se naisten naurattaja nyt tekee?" Liam havahtui puhelimestaan.
"Virallinen naisten iskijä on kadonnut johonkin, mutta toi toinen ilmeilee Jadelle" Niall selosti.
"Niin, missä Harry on?" Kysyin. Louis kohautti olkapäitään ja virnisti.
"Pöö!" Joku huusi samassa takaatani. Kiljaisin ja kavahdin automaattisesti taaksepäin. Käännyin ympäri ja näin Harryn nauravan takanani. Kompastuin takanani olevaan tyynyyn ja kaaduin taaksepäin. Lensin sohvalle ja Louis otti minut vastaan. Harry melkein tukehtui omaan nauruunsa ja piti sienästä tukea. Zayn ja Liamkin havahtuivat touhuistaan.
"Ja toiko muka oli hauskaa?" Kysyin ja valuin alas Louisin sylistä hänen viereensä.
"Olisit nähny sun ilmeen" Harry räkätti. Huokaisin ja nousin taas sohvalta.
"Nyt kun me ollaan kaikki koolla, kerron tän nyt yhteisesti: Kukaan ei ikinä pelästytä mua" sanoin ja näytin, että olin vakavissani.
"Mis ei?" Harry kysyi.
"No koska näit äskenkin, mitä tapahtui" sanoin ja sain Harryn taas nauramaan.
"Ja nyt kaikki tonne areenalle harjottelemaan" Liam käski ja nousi sohvalta. Muut seurasivat häntä ja olimme pian taas lavalla. Niall käski minun mennä katsomaan katsomoon, ja noudatin hänen ohjeitaan. Hyppäsin alas lavalta, joka osottautuikin korkeammaksi, mitä luulin. Tömähdin polvilleni maahan, mutta nousin siitä nopeasti ylös. Menin muutaman rivin kauemmas ja istuin penkille. Ensin pojat säätivät mikkejänsä hetken ja aloittivat sitten. En tunnistanut lauluja, mutta eivät ne huonoja ollet lainkaan. Jossain menevämmässä biisissä Harry ja Louis alkoivat jorata jotain omaa ja kierivät lattioilla. Olin kuolla nauruun, kun katselin heidän pelleilyjä.
"Anywhere we go, never say no, just do it, do it, do it, do it!!" pojat lauloivat ja lopettivat kappaleen. Hurrasin ja taputin käsiäni yhteen. Se kuulosti kyllä aika oudolta tyhjässä suuressa salissa.
"Sit ku oikeesti esiinnytte, Harry ja Louis voi olla vähän rauhallisemmin" naurahdin. Pojat lauloivat vielä muutamia biisejä.
"Ja viimeiseksi laulamme, hyvä yleisö, Strong" Louis kuulutti. Alku musiikki alkoi soimaan ja Zayn aloitti laulamisen. Onneksi kappale oli aika rauhallinen ja Louis ja Harry pysyivät paikoillaan. Jotenkin biisi kosketti minua ja tunsin kyneleen poskellani. Pyyhin sen nopeasti pois ja käänsi katseeni takaisin poikiin. Louis lauloi sooloaan ja tuijotti minua.
"Think of how much love that's been wasted. People always try to escape it. Move on to stop their heart breaking. But there's nothing I'm running from. You make me strong" Toinen kyynel vieri poskelleni ja Louis taisi huomata sen. Pyyhin sen pois, ennen kuin muut näkivät sen. Kuuntelin biisin loppuun ja nousin paikaltani. Yritin kävellä normaalisti, mutta jalas pakottivat minut juoksuun. Juoksin jonnekin ovelle ja riuhtaisin sen auki. Huomasin tulleni jonnekin pimeään huoneeseen. Ovi läimähti kiinni takanani. Huoneessa oli nyt täysin pimeää ja virtaavien kyynelten takaata, en nähnyt senkään edestä mitään. nojauduin seinään ja valuin sitä pitkin lattialle.

Louis:
"Miksi Jade juoksi miesten vessaan?" Niall sanoi ääneen ajatuksen, joka pyöri varmasti kaikkien mielessä.
"Mä menen katsomaan" sanoin ja hyppäsin alas lavalta. Kävelin ripein askelin miesten vessan ovelle. Olin nähnyt muutaman kyyneleen Jaden poskilla, mutta sitä en ymmärtänyt, miksi hän yhtäkkiä juoksi miesten vessaan. Saavuin ovelle ja avasin sen. Menin sisään ja laitoin oven kiinni. Sisällä oli pimeää ja laitoin valot päälle. Näin Jaden istuvan lattialla pää haudattuna käsiin. Hänen pitkät ruskeat hiuksensa olivat sekaisin hänen päässään. Menin hänen luokseen ja kumarruin alas.
"Jade"
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Ens osassa tapahtuu varmaan vähän enemmän... ;)
-Maija