3. Who cares if it's right or not

Yhtäkkiä heräsin tokkuraisena. Silmissä oli sumeaa, ja joka paikkaa särki. En tiedä mitä kello oli, mutta ulkona ainakin oli pimeää. Palautin mieleeni tapahtumia. Isä. Hän löi ja potki minua. Ei, ei ei. Minun on pakko lähteä nyt täältä. Nousin voihkaisten ylös ja minun piti ottaa sängystäni tukea. Venytin selkääni hieman ja huomasin olevani aivan veressä. Lattiakin oli täynnä kuivunutta verta. Kävelin nopeasti kaapille ja kaivoin sieltä suuren laukkuni. Sulloin sinne nopeasti jotain vaatteita ja pöydältäni tärkeimmät tavarani. Juoksin vielä vaatekaapilleni ja nappasin lämpimän hupparin päälleni. Repäisin yhdestä vihosta palasen ja kirjoitin siihen tärisevällä kädelläni:
"Moi, lähdin pois, koska en kestä isää enää. Meille tuli vähän pahempi riita ja isä hakkasi mua. Älä olko huolissanne. Rakkaudella Jade." Tiesiin, että Leo tulee tänne herättämään minua aamulla. Toivon, etteivät he ala etsimään minua. Itse asiassa minulla ei ole hajuakaan minne menen. Otin laukkuni maasta ja katsoin vielä viimeisen kerran huonettani. Sitten avasin takaoven ja lähdin juosten pakoon.
Muutaman tunnin päästä huomasin jotenkin tutun talon edessäni. Se oli poikien talo. Olinpas kävellyt pitkän matkan. Juoksin vielä viimeiset metrit ja painoin ovikelloa. Toivoin, että Niall tulisi avaamaan, sillä en halua muiden näkevän minua tällaisena. Ovelta kuului askelia ja kahva väännettiin alas. Ovi avautui. Louis seisoi ovella silmiään hieroen ja toljotti minua ihmeissään.

Louis:
Kesken uniani heräsin ovikellon soittoon. Olin lähin ovea, joten nousin ylös ja tepsuttelin huoneestani ulos. Vilkaisin samalla kelloa, joka näytti puoli kuutta. Kuka ihme siellä tähän aikaan on? Menin eteiseen ja avasin oven. Suuni loksahti auki, kun näin Jaden seisovan ovella. Hänen naamansa oli veressä ja hiukset takussa. Hän tärisi kylmästä ja piti kaiteesta tukea.
"Jade? Mitä ihmettä sulle on käynyt?" kysyin hieman unisella äänellä. Hän ei vastannut. Jade tuijotti minua silmiin. Pieni kyynel tippui hänen silmäkulmastaan.
"Voinko tulla tänne hetkeksi?" Jade kysyi heikolla äänellä.
"Öö... kai" vastasin hieman ihmeissäni. Päästin hänet sisään ja laitoin oven kiinni. En saanut vieläkään katsettani irti Jadesta.
"Mitä sulle kävi?" kysyin uudestaan.
"Mun isä..." Jade aloitti varovasti. Hän näytti siltä, että voisi murtua milloin tahansa.
"Tekikö se sulle jotain" kysyin. Jade ei pystynyt katsomaan enää minua.
"Se... Hakkas mua" Jade sanoi.
"Mitäh?!" melkein huudahdin. "Ei se voi tehä niin" puollustin.
"Mä kuitenkin karkasin nyt kotoa, enkä tiiä mihin meen asumaan" Jade huokaisi ja pystyi katsomaan taas minua.
"Muuta tänne" ehdotin.
"Oikeestiko?" Jaden ilme kirkastui.
"Joo, totta kai" sanoin.

Jade:
"Joo, totta kai" Louis sanoi. "Sä joudut kyllä kertomaan kaiken, mutta ennen sitä, sä meet suihkuun" Louis käskytti. Hän lähti hakemaan pyyhettä minulle ja minä otin puhtaat vaatteet kassistani. Louis palasi alakertaan ja johdatti kylpyhuoneeseen. Se oli aika tavallisen näköinen valkoisine kaakeleineen. Louis laittoi pyyhkeeni naulaan ja meni takaisin ovelle.
"Ei oo mikään kiire" Louis sanoi ja hymyili. Louis oli jo lähdössä, kun huusin häntä. Hän kääntyi minuun päin.
"Louis, kiitos" sanoin ja halasin Louista. Hän ihmetteli ensin, mutta kietoi vahvat kätensä sitten ympärilleni. Halaus kesti pitkään, ja oli lämmin. Irroittauduin Louisista hymyillen ja astuin askeleen kauemman. Louis meni ovest ulos ja laittoi sen kiinni perässään. Otin likaiset vaatteeni pois ja heitin ne lattialle. Menin suihkukoppiin ja laitoin hanan päälle. Ensin sieltä tuli kylmää vettä, mutta sitten se vähitellen lämpesi. Suihkuttelin itseäni aika kauankin aikaa, kunnes lopulta sammutin suihkun. Koko huone oli höyryssä ja pelikin oli höyrystynyt. Kuivasin itseni pyyhkeeseen. Laitoin puhtaat vaatteet päälleni ja lainasin jonkun hiusharjaa. Menin ulos kylpyhuoneesta ja törmäsin silmiä hierovaan Liamiin.
"Huomenta" Liam sanoi ohimennen. "Hetkonen, mitä sä täällä teet?" Liam kysyi.
"Öm.. Se on aika pitkä juttu" sanoin, en halunnut vielä kertoa siitä muille. Liam nyökkäsi ja jatkoi matkaansa. Hän meni olohuoneeseen, jossa retkahti sohvalle ja avasi tv:n. Kuulin keittiöstä ääni ja menin sinne. Näin ovelta Louisin ja Niallin. Niall söi leipää pöydän edessä selkäpäin minua ja Louis paistoi jotain. Niall huomasi minut ensimmäisenä.
"Mitä ihmettä sä täällä teet!?" Niall huudahti. Samanlainen reaktio, kuin Liamilla. Naurahdin pienesti, ja Louis kääntyi katsomaan minua.
"Ai sä tulitkin jo" Louis sanoi. "Aika kauan menikin" hän virnisti.
"No sä sanoin että voin olla niin kauan, kun haluan" puollustelin.
"Ai missä?" Niall kysyi liittyen keskusteluun.
"Suihkussa" vastasimme Louisin kanssa yhteen äänen. Naurahdimme pienesti. Menin kaappiin ja etsin jotain lasia.
"Niin, miksi sä täällä oot?" Niall toisti.
"Öö... No siis kun" änkytin pienesti. Louis vilkaisi minua. Huokaisin ja istuin alas.
"Mun isä, tuota vähän niinku hakkas mua" sanoin katsoen pöytää.
"Vähän niinku?" Niall ihmetteli.
"No aika pahastikin. Olin muutaman tunnin tajuttomana ja sit ku heräsin, karkasin kotoa. Tulin tänne, koska mulla ei ollut muutakaan paikkaa" sanoin.
"Ja mä ehdotin, että Jade voisi asua täällä" Louis lisäsi ja samalla niinkuin kysyi sitä Niallilta.
"Totta kai jäät tänne. Siis se mielipuoli hakkasi sua?" Niall ihmetteli järkyttyneenä.
"Kuka hakkas ketä?" Joku saapui keittiöön. Musta tukkainen hiuksiaan harova miehen alku käppäili keittiöön.
"Jade!?" Zayn huudahti kun hän näki minut. Hän avasi suunsa sanoakseen jotain, mutta keskeytin hänet.
"Jos ajattelit sanoa jotain, että mitä täällä teen tai miksi olen täällä, niin älä edes aloita" sanoin ja Louis ja Niall naurahtivat. Zayn loksautti suunsa kiinni.
"Hakkasko Louis Jadea?!" Zayn huudahti. En tiedä mistä Zayn tuonkin sai päähänsä. Aloin nauramaan.
"No ei todellakaan! Mun isä hakkas mua" sanoin.
"Mitäh?!!" Zayn kysyi järkyttyneenä, kuten Niallkin. Nyökkäsin pienesti. Nousin tuolista ja aloin taas etsiä lasia. Zayn istui pöydälle ja söi Lousin paistamia pekoneita Niallin kanssa kilpaa. Kaivelin kaappeja, mutta yksikään lasi ei sattunut kohdalleni.
"Mitä sä etsit?" joku kysyi huvittuneena. Käännähdin säikähtyneenä ympäri ja törmäsin Louisiin.
"Ah, tota lasia" sanoin nolona. Taisin punastuakin. Louis nauroi ja avasi yhden yläkaapin.
"Tässä arvon neiti" Louis sanoi ja ojensi lasin.
Kiitin häntä ja otin siihen kylmää vettä. Istuin takaisin pöytään. Muut olivat aika hiljaa, ja arvasivat, etten oikein halua puhua yöllisistä tapahtumista.
"Missä Harry muuten on?" kysyin rikkoakseeni hiljaisuuden.
"Se varmaan nukkuu eilistä humalaansa pois" Louis sanoi. Nousin pöydästä ja vein lasini pesukoneeseen.
"Tota, saanko jonkun huoneen itselleni?" kysyin.
"No, meillä on yksi vapaa huone tässä alhaalla" Niall sanoi. Nyökkäsin. Louis nousi pöydästä ja vei astiansa pesukoneeseen.
"Mä voin näyttää sen sulle" Louis sanoi ja johdatti minut käytävän kautta johonkin huoneeseen. Huone oli pienempi kuin omani. Tai vanha huoneeni. Sänky oli ikkunan vieressä ja sen vieressä oli kaappi. Toisella seinämällä oli pieni pöytä ja korituoli. Toisella puolella oli myös joku ovi.
"Aika pieni, mutta kelpaako?" Louis kysyi ja laski laukkuni maahan.
"Tämä on hyvä" sanoin. "Mutta, mihin tosta ovesta pääsee?" kysyin.
"Ai Joo. Sieltä pääsee mun huoneeseen. Se on tossa seinän takana" Louis sanoi. Menin sinne ja meinasin avata oven, mutta Louis esti minua.
"Öö.. Siellä on vähän sekaista" Louis sanoi.
"No, ei sitten" sanoin virnistäen. Kyllä minä sinne vielä menisin...
"Mä meen, saat laitettuu vähän kamoja" Louis sanoi ja poistui huoneesta. Olin menossa ovelle, kun oma oveni yhtäkkiä avautui.
"Äläkä suunnittelekaan meneväsi minun huoneeseeni" Louis virnisti ovelta.
"Joo Joo" kuittasin. Louis lähti ovelta ja laittoi sen perässään kiinni. En enää viitsinyt mennä Louisin huoneeseen, vaikka se houkuttelikin minua. Levitin tavaroitani ympäri huonetta ja tein oloni kotoiseksi. Huokaisin ja kaaduin sängylle. Katselin kattoa ja pyörittelin sormiani. Mietin, mitä kotona tapahtuu. Ovatkohan he huolissan minusta? Tai no, isä nyt varmaan on onnellinen. No, enhän minä nyt itsekään kotona onnellinen ollut. Mutta kai näin on sitten parempi. En ainakaan mene sinne isän hakattavaksi. Havahduin ajatuksistani, kun oveni avautui. Niall seisoi ovella.
"Tuu vaan" sanoin ja nousin istumaan sängylle. Niall tuli viereeni.
"Haluatko puhua siitä?" Niall kysyi.
"No, en mä nyt tiiä" sanoin.
"Ethän sä satuttanu pahasti?" Niall kysyi. Hän se sitten jaksoi aina huolehtia.
"En" sanoin. Toisaalta pääni oli hieman kipeä, mutta se nyt voi johtua vaikka mistä.
"Niall, voitko kertoa Liamille ja Harrylle jotenki tästä?" kysyin.
"Joo" Niall vastasi.
"Älä suurentele sitä, päinvastoin" käskin. Niall nyökytteli ja nousi sängyltä.
"Meillä alkaa treenit puolen tunnin päästä" Niall sanoi. "Haluuks tulla mukaan?" Niall kysyi.
"No vaikkapa. Onks Harry muka jo herännyt?" naurahdin.
"Sä voitki mennä auttamaan noita. Ne yrittää just repii sitä ylös sängystä" Niall nauroi.
"Jätän tällä kertaa väliin" sanoin nauraen. Nousin sängyltä ja lähdimme eteiseen.
-------
vähän tönkkö loppu... Mut mitä tykkäätte? Kommentteja? :D
-Maija