Save You Tonight 3

Harry pysyi edelleen vaiti. Olinko pilannut täydellisen hetken? Käännyin Harryyn päin, mutta hän nousi ylös ja sanoi:
"Mu-mun p-pitää kai mennä" 
"Mitäh?" kysyin ja katsoin häntä samalla surullisena ja ihmettyneenä. Hän ei näyttänyt olevan ihan kunnossa. Uppouduin ajatuksiini ja kuulin kun ovi pamahti kiinni. Jättikö hän nyt minut tänne vain? Vaikka eihän me edes virallisesti seurusteltu... Kyyneleet 0saivat vallan ja kaaduin itkien maahan.
Harry
Mitä minä tein? Olenko tulossa hulluksi? Unelmani toteutui, mutta sain pilattua sen! Miksi en mene takaisin? Minussa oli tällä hetkellä kaksi osa puolta, piru ja enkeli. Piru käski painua veks ja enkeli suudella Alicea. Piru oli fyysinen ja enkeli sisäinen. Piru siis sai jalkani liikkumaan, vaikka en halunnutkaan. 
                       Näin Louisin tulevan autolla pihaan ja ulos autosta. Ai niin he tulevat syömään. Hän tuli hymyillen luokseni ja katsoi minua kummastuneena.
Louis
"Moi!" sanoin Harrylle joka tuli ulos ovesta. Hän ei vastannut. Hän olisi kävellyt ohitseni, mutta nappasin hänen kädestään ja katsoin häntä. Hän ei sanonut vieläkään mitään.
"Mitä tapahtui?" kysyin, kun huomasin pienen kyyneleen hänen silmä kulmassa.
"Mä en tarkottanut sitä. Mä vaan lähdin! Mä sekoan! Mä rakastan häntä!" Harry sanoi ja purskahti itkuun. Otin hänet velimäiseen halaukseen ja hän itki hetken.
"Ooks sä nyt ihan kunnossa?" kysyin.
"En" hän sanoi ja jatkoi "Mä en pysty puhumaan, meen kotiin". Sitten hän lähti. Olin nyt hieman ulkona, mutta jotkoin ja menin Alicen ovelle. Painoin ovikelloa, mutta kukaan ei tullut avaamaan. Menin suoraan sisälle. Kun pääsin olohuoneeseen Alice makasi lattialla ja itki.
Alice
"Alice?" kuulin jonkun kysyvät. Nostin päätäni ja näin kun Louis tuli juosten luokseni. Hän otti minut lämpimään halaukseen, mikä sai minut itkemään kovemmin. 
"Mitä Harry teki?" Louis kysyi.
"S-se vaan lähti" sopersin. Kun sain rauhotettua, kerroin Louisille koko jutun ja hän sanoi:
"Harry ei kyl ollu ihan kunnossa. Se on rakastanu sua jo kauan. Harry ihastus suhun heti kun me sillon törmättiin niihin kaupungilla. Se oli ihan surullinen, ku se luuli et mä oon sun kaa jne. Mut sit kun se kuuli et me ei olla yhessä se ilostus taas ja se tuli niin onnelliseks ku kuuli et tuut sinne" En vastannut. Oliko tuo totta vai keksikö Louis sen vaan lohduttaakseen minua. Ei, mä uskoisin Louisin suusta vaikka että lehmät lentää. Miksi edes epäilin.  Halasin häntä ja sanoin:
"Kiitti"
"Mistä?"
"Kaikesta" hymyilin 
"Mä puhun Harrylle huomenna, mut toiset pojat tais tulla" Louis sanoi ja katsoin ulos ikkunasta. Siellä he olivat.
"Sano niille et tuun kohta, meen vähä pistää näit meikkei kuntoon..." sanoin ja menin vessaan.
"Halloo!" kuului eteisestä. Pesin naamani ja harjasin hiukseni ja laitoin ne ylös ponnarille. Pistin vain hieman puuteria ja ripsaria ja menin ulos.
"Moi!" kaikki huusivat yhtä aikaa.
"Terve! Mennään sit vaan keittiöön" sanoin ja ohjasin heidät keittiöön. Louis jäi hieman jälkeen muista.
"Kerrotaanks me noille?" hän kysyi. Pudistin päätäni.
"Ei huolestuteta niitä nyt" sanoin ja hymyilin. Menimme pöytään ja söimme jutellen kaikesta maan ja taivaan välillä. 
                                   Kun he sitten joskus lähtivät menin pika suihkuun ja laitoin yökkärin päälle. Kello oli jo yli yksitoista. Otin kännykkäni esille ja avasin viesti kentän. Laitoin Harryn puhelin numeron siihen ja avasin näppäimistön. Mietin kauan mitä pistäisin, mutta lopulta nukahdin kännykkä käteeni.
Harry 
Pitäisikö lähettää Alicelle jotain? Otin kännykkäni ja näin, että olin saanut uuden viestin.Avasin sen ja se oli Louisilta:
"Alice kertoi kaiken. En ymmärrä mikä sulle tuli. Tuun kuitenkin puhumaan sulle huomenna" En jaksanut vastata. Painoin pääni tyynyyn ja nukahdin onnettomana.

Aamulla Alicen näkökulma:
Heräsin kamalinpaan tunteeseen ikinä. Päätäni särki, Harry oli poissa ja kaikki oli päin mäntyä. Raahauduin kylppäriin ja näytinkin samalta, mitä olin arvannut. Karmealta. Tällä kertaa sain vaihdettua vaatteeni rauhassa, mutta olin jo tottunut siihen, että joku on koko ajan tirkistelemässä. Huokaisin. Menin keittiöön ja otin omenan. En jaksanut syödä sitä kokonaan. Heitin puolet roskiin ja menin pianon luokse. Soitan ja laulan aina jotain, kun olen allapäin. Enkä ole ikinä ollut näin surullinen. Paitsi sen Luke jutun jälkeen. Louis oli silloinkin tukenani, ja parin päivän kuluttua tapasin Harrynkin esnimmäistä kertaa. Miksi se pitää tulla koko ajan mieleeni? Avasin pianon ja puhalsin pölyt pois sen päältä. Aloin soittamaan vain jotain rauhallista. 
"Dear Darlin’, please excuse my writing. 
I can’t stop my hands from shaking cos I’m cold and alone tonight. 
I miss you and nothing hurts like no you. 
And no one understands what we went through. 
It was short. It was sweet. We tried. 
And if my words break through the wall and meet you at your door, all I 
Could say is: 
“Boy, I mean them all.” " Aloin itkeä hieman, mutta jatkoin:
"Been thinking about the ball we dreamt. 
Feeling like the sofa was sinking. 
I was warm in the hope of your eyes. 
So if my words break through the wall to meet you at your door, all I could 
Say is: 
“Boy, I mean them all.” 
Dear Darlin’, please excuse my writing. 
I can’t stop my hands from shaking cos I’m cold and alone tonight. 
I miss you and nothing hurts like no you. 
And no one understands what we went through. 
It was short. It was sweet. We tried." Tämä kuvasi mielestäni aika hyvin suhdettamme Harryn kanssa. En jaksanut enää laulaa. Menin eteiseen ja laitoin kenkäni jalkaan. Lähdin kävelemään jonnekin. Hetken päästä saavuin metsän reunalle. Menin sisään ja kiipesin kalliolle, mistä näkyi melkein koko asuin alue. Metsää oli pieni pläntti ja sitten oli pieniä taloja, omanikin talo näkyi, ja muu oli peltoa tai puistoa. Missäköhän Harry oli nyt? Olikohan hänellä joku muu? Kyyneleet tulivat silmääni, mutta en päästänyt niitä pois. Istuin kallion päälle ja halasin polviani. Yhtäkkiä kuulin oksan katkeavan takanani ja sitten näin Harryn tulevat puun takaa esiin. Ilmeeni olisi varmasti ollut näkemisen arvoista, mutta pelästyin niin, että sydämmeni pomppasi kurkkuun.  Harry tuli viereeni istumaan 
"Sä lauloit tosi hyvin" Harry sanoi ja katsoi maata.
"Täh?"
"Mä olin tulossa sinne, mut jäin kuuntelemaan ulos. Sit sä tulitki ulos ja seurasin sua tänne" hän sanoi.
"Ai" Käänsin katseeni Harryyn ja hän katsoi minua.
"M-mä en ta-tarkoittanut sitä silloin" Harry aloitti. "Muhun vaan meni joku. Kun Louis tuli tänään puhumaan mulle, seki sanoi etten ollu ihan oma itteni silloin" Tuijotin häntä. "Mä ihastuin suhun heti silloin, ku törmättiin kaupungilla" Louis puhui siis totta. "Sit oli ihan..." Harry jatkoi, mutta painoin sormeni hänen huulilleen. 
"Louis kertos ton jo" sanoin hieman hymyillen. Harry tuli lähemmäksi ja sanoi:
"Mä rakastan sua, Alice"
"Mäki sua" Sitten se tapahtui. Me suutelimme. Se oli kuin ensimmäien, yhtä taijanomainen, intohimoinen ja hellä. Olin ikävöinyt noita huulia, vaikka oli erossa vain yhden päivän. Harry irrottautui hetkeksi ja painoi otsansa otsaani.
"Ollaanko me nyt sit yhessä?" Harry ksyi.
"Tottakai" sanoin ja suutelimme uudestaan.
                                 Vietimme hetken aikaa kalliolla ja lähdimme alas kietoutuneina toisiinsa. Kun pääsimme tielle, musta auto pysähtyi eteemme. Ikkuna avautui.
"Ja sitä on taas nuori pari yhdessä?" Louis kysyi virne naamallaan. Hymyilimme molemmat ja Harry veti minut autoon. Louis naurahti ja lähti ajamaan.
                               Saavuimme poikien kämpälle ja vastaan otto oli huimaava. Zayn, Niall ja Liam seisoivat rivissä oven edessä ja Niall keskimmäisenä piti suurta sydäntä kädessään. Sydämmen keskellä oli Alice ~ Harry. Niall ojensi sen minulle ja Harry halasi minua takaatapäin. 
"Anteeksi" Harry kuiskasi korvaani. Käännyin ja suutelin Harryä. Muut pojat häipyvät hiljalleen jonnekin ja jäimme kahdestaan. 
"Vähän tää on ihana!" Avasin sydämmen ja siellä oli pieniä suklaa sydämmiä. Otimme molemmat yhdet ja laitoimme toistemme suuhun. Suutelimme vielä.
"Hei syöttekö te toisenne vai saanks mäki maistaa?"
"Alicea vai?" Harry kysyi virnistäen ja keitoi kätensä tiukemmin ympärilleni.
"Mä en päästä tästä timantista enää irti" Harry sanoi.
"Joo älä ala nyt henpeilemään näsäviisäs!" Niall nauroi ja nappasi yhden suklaan. Naurahdimme ja menimme olohuoneeseen. Harry hyräili jotain.
"Mitäs sä hyräilet?" kysyin kietoutuneena häneen
"Treasure, that means what you are
Honey you're my golden star
I know you can make my wish come true
If you let me treasure you
If you let me treasure you" Harry lauloi.
"Uuu Harryst on tullu oikee romantikko!" Louis huudahti. Harry näytti kansain välisiä käsimerkkejä tälle. Louis nauroi ja näytti takaisin.
"Noniin rauhoittukaapas pojat" nauroin vieressä. Harry nappasi minut syliinsä väärin päin ja minä kiljuin minkä jaksoin.
"Iiik! Louis autaa!" Louis nauroi, eikä ollut aikeissakaan auttaa. Hän tuli luoksemme ja otti jaloistani kiini. He lähtivät kävelemään taas taka ovelle päin. Ei taas uimaan!
"Hei ei saa!" kiljiun kun Harry alkoi kutittamaan minua. Louis oli kadonnut jonnekin ja pääsin alas hänen sylistään. Lähdin juoksemaan uima-altaalle päin, ei ollut muutakaan reittiä. Harry sai minut taas kiinni ja kutitti kielellään kaulaani. 
"Harryy!" huusin. "Kauhee pahis"
"Anteeks! Mennään uimaan!" Harry sanoi nauraen ja heitti paitansa pois. Menin lähemmäksi ja silitin hänen rintakehäänsä. Se taisi kutittaa, sillä Harry alkoi kiemurtelemaan ja kietoi kätensä ympärille tiukasti, että jäin siihen väliin. Hän painoi taas päänsi niskaani. 
"Nyt me mennään uimaan" hän sanoi virnuillen. "Mutta ilman vaatteita!"
"Eikä varmana!" sanoin. Heitin paitani silti pois, mutta jätin tietenkin alusvaatteeni. Housunikin laitoin maahan ja otin Harryn kädestä kiinni. Harry kaappasi minut taas otteeseensa ja lensimme uima-altaaseen. Harry ui luokseni ja suuteli minua. Hänen kätensä menivät selän taakseni ja yrittivät ´muka´ huomaamattomasti avata rintsikoitani. Se loppui kyllä lyhyeen, kun estin sen. Seuraavaksi hänen kätensä laskeutuivat alaselälle ja hitaasti siitä alemmas...
  Pienen uima tauon jälkeen menimme sisälle juosten. Ilta oli alkanut hämärtyä hieman ja ulkona oli kylmä. Menimme takaovesta sisään ja vilahdimme muiden huomaamatta ylös Harryn huoneeseen. Harry haki kylppäristä pyyhkeen meille, sillä olimme litimärkiä. Hän vaihtoi omansa nopeasti ja vei kuivat vaatteet kuivumaan. Minä vaihdoin sillä aikaa nopeasti omat. Kun Harry palasi huoneeseen, sain juuri housut jalkaani. Hän näytti pettyneeltä ja tiesin mitä hänellä oli mielessään. Menimme kuitenkin alas ja muut olivatkin siellä jo telkkarin ääressä.
"Syötäiskö jotain?" Niall, kappas kappas, kysyi.
"Joo, haetaan kiinalaista?" Zayn ehdotti. "Kuka lähtee hakemaan?" hän kysyi ja suuntasi ovelle. 
"No, mä kai sitten" Liam hymähti. Jäimme nelistään olohuoneeseen. Harry istutti meidät sohvalle ja yritti koko ajan pussailla minua. Louis ja Niall katselivat kiusaantuneina telkkaria, kunnes he sanoivat:
"Tyypit menkää, tuol on huonekin!" Aloimme nauramaan, ja Harry yritti taas pussata minua, mutta estin sen.
"Hei rauhotu nyt hetkeksi" kuiskasin hänen korvaansa.
"Hetkeksi?" Harry kysyi ja nosti kulmiaan uhkaavasti. Aloin kutittaa häntä.
"Hahaa näsäviisas!" sanoin. Harry oli allani, joten ei päässyt pois, mutta kutitus kääntyi ja kohdistui nopeasti minuun. Nauroin taas kuin hullu, mutta onneksi Louis tuli luoksemme ja sanoi:
"Hei oikeesti rauhottukaa. Tuolt tulee just hyvä ohjelma"
"Ai mikä?" kysyin epäillen.
"Ööm" hän  sanoi ja katsoi telkkarin ruutua. Sieltä tuli frendien mainos.
"Frendit" hän sanoi voiton riemuisena. Katsoin häntä epäillen, kun mainos loppui.
"Louis huono yritys. Sä inhoot sitä ja toi on mainos!" Nauroin ja Harrykin nauroi, kun oli saanut rauhoituttua. Sitten Zayn ja Liam tulivatkin ja hyökkäsimme pöytään.Minulla oli kieltämättä aika kova nälkä. Harry jäi jonnekin. Istuin keskelle ja Niall istui toiselle puolelleni ja Louis toiselle. Aloin kaapia ruokaa lautaselleni. Kun Harry tuli, hänen ilmeesä muuttui yhtäkkiä surulliseksi.
---------------------------------------------------------------------------------------------
Kommentoikaa jos luette :):):):)