sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Save you tonight 10



Heräsin aika virkeänä omasta makuupussistani Harryn kainalosta. Yritin herätellä häntä, mutta hän ei sitten vain jaksanut herätä. Kiipesin pois sängystä, mutta kuulin kovan kolahduksen. 
"Louiiis!!" Kuului Eleanorin kiljunta. Menin katsomaan veneen toiseen päähän ja näin Eleanorin solmussa makuupussinsa kanssa lattialla pöydän alla. Repesin nauramaan ja autoin hänet ylös. Louis retkotti sängyllä ja nauroi. El yritti saada hiuksensa selväksi ja minä kysyin rehtorimaisesti Louisilta:
"Mitäs sä menit nyt tekemään?" Louis nauroi ja sanoi:
"Miltä näyttää, tein pienen pilan"
"Jaa pienen?!" Eleanor sanoi. Huokasin ja Louis naurahti. Harry saapui sekoittaen kiharoitaan luoksemme.
"Mitäs te teette?" Hän kysyi unisena.
"Miltä näyttää?" Eleanor kysyi ja huokaisi. 
"Miks must tuntuu et Louis on taas asialla?" Harry sanoi epäillen ja katsoi irvistävää Louisia.
"Se solmi mut tohon makuupussiin, en tiedä miten, ja sit mä tipuin lattialle!" Eleanor selosti. Harry repesi nauramaan. 
"Vai että sellaista tällä kertaa" hän sanoi ja vetäisi minut luokseen. Harry suukotti minua ja sanoi:
"Huomenta sullekin" hymyilin ja lähdimme veneestä. 

(Eleanor)
Päätäni jomotti. Miksi Louisin piti joskus olla niin ärsyttävä. No kai se oli kestettävä. Mutta kiva herätä siihen, että on solmittuna makuupussiinsa ja kierähtää alas lattialle lyöden päänsä pöytään. Louis ei edes sanonut mitään. Hän vain nauroi! 
"Mennääks syömään?" Kysyin Louisilta kun näin Alicen ja Harryn katoavan mökkiin. 
"Joo" hän vastasi lyhyesti. Lähdin kävelemään reippaasti pois veneestä. Menin mökkiin ja näin jo kaikken olevan syömässä. 
"Huomenta" he sanoivat kaikki eri aikaan. Louis ei ollut vieläkään tullut. Minua ei kyllä rehellisesti sanottuna kiinnostanutkaan juuri nyt. Menin istumaan Perrien ja Alicen väliin.
"Onks kaikki hyvin? Näytät jotenki turhautuneelta" Perrie kysyi. Nyökkäsin ja aloin syödä. Haukkasin päärynästä pienen palsen katsoen kun Alice ja Harry kiistelivät Niallin kanssa viimeisestä pekonista. Minulla ei ollut edes nälkä. Söin puolet päärynästäni ja menin huomaamattomasti ulos. Louis ei ollut vieläkään tullut. Menin laiturille ja kurkistin ikkunasta. Louis näpräsi kännykkäänsä ja hymyili. Huokaisin. Häntä ei edes kiinnostanut missä olin. Ja nyt hän tekstailee tuolla jonkun tytön kanssa. Aivan sama minulle. Lähtekööt täältä sinne sen luokse. Minua ei kiinnostanut. Oli ihan hyvä ettei Louis koko ajan halaillut ja pussaillut minua. Oma rauha. Kerrankin.   Pari kyyneltä valui poskea pitkin ja tippu mereen. Tosiasiassa halusin, että Louis tulisi, kietoisi kätensä ympärilleni, lämmittäisi minua ja suukottaisi poskeani. Niin hän ennen teki. Yhtäkkiä kuulin Perrien ja Alicen tulevan luokseni. Yritin nopeasti pyyhkiä kyyneliä pois, mutta huonoin tuloksin.
"Mitä sulle on tapahtunu?" Perrie kysyi. 
"Liittyyks tää jotenki Louisiin?" Alice kysyi.
"Joo" sanoin hiljaa ja katsoi Alicea. 
"Kertokaa mullekin" Perrie sanoi. 
"No ei se mitään vakavaa oo, mut Louis ei tullu aamupalalle ja nyt se tekstailee tuol jonkun tytön kaa!" sanoin. 
"Mennään kattoo sinne" Alice sanoi. Lähdimme laiturilta ja kun pääsimme veneeseen näimme yllättävän näyn.

3 kommenttia:

Kiitos kommentista! Ne saa mut aina hymyilemään :)